Metsästäjät liikkuvat nyt maastossa laskemassa lumijäljistä riistaa. Tammi-maaliskuussa tehtävät riista- ja peltokolmioiden lumijälkilaskennat ovat osa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistä pienriistan runsauden seurantaohjelmaa.
Maastotyöhön osallistuu noin 3 500 metsästäjää. Maastoon ja karttoihin merkittyjä linjoja tutkitaan yli 10 000 kilometriä.
- Riistanlaskentaa varten on eri puolille Suomea perustettu pysyviä riistakolmioita lähes 1 700 ja peltokolmioita noin 400. Laskennat perustuvat talvisiin pienriistan lumijälkiin. Riistakolmio on 12 kilometrin - peltokolmio vastaavasti 6 kilometrin - mittainen, tasasivuisen kolmion muotoinen laskentalinja, selvittää Metsästäjäin keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman.
Metsäriistan seurantaan kehitettyä riistakolmiolaskentaa on nyt tehty 18 vuotta. Hieman riistakolmioita tuoreempaa alkuperää ovat kulttuuriympäristöissä pelloilla, asutuksen piirissä ja niiden läheisissä metsissä tehtävät peltokolmiolaskennat, jotka alkoivat vuonna 1999.
Suurriistakin lasketaan
Talvella lasketaan myös suurriistaa eri puolilla Suomea. Monissa riistanhoitopiireissä tapahtuu maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna perinteinen suurriistan maalaskenta, jossa pääkohteena ovat yleensä hirvieläimet sekä suurpedoista lähinnä ilves. Tämän laskennan yhteydessä on kerätty havaintoja saukosta.
Niin ikään tehdään monin paikoin lentolaskentoja. Suurriistalaskennan tietoja verrataan hirvihavaintoaineistoon ja suurpetoaineistoon. Suurpetojen kannanarviointi perustuu suurelta osiltaan 1 600 petoyhdyshenkilön keräämään tietoon.
Tietoa riistakantojen tilasta saadaan jo kevään kuluessa, kunhan laskenta-aineisto on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella analysoitu.