IiTuija Rantatalo on saapunut perheineen Enontekiöltä Iihin, missä lauantaina järjestettiin pohjanpystykorvien 30-vuotisjuhlanäyttely. Rantatalojen perhen vanhempi koira, 10-vuotias Tarju ei paljon ympärillä olevasta vilskeestä ja haukunnasta piittaa.
Mukana oleva Tarjun 9-kuukautinen lapsenlapsi Ridni taas katselee uteliaana ympärilleen, onhan kyseessä sen ensimmäinen näyttely.
"Pohjan pystykorva on ihmisrakas koira. Se on sisällä rauhallinen, mutta metsässä terhakas", Tuija Rantatalo toteaa.
Rekisterissä tuhatkunta pohjanpystykorvaa
Suomen pystykorvajärjestön pohjanpystykorvajaoston jalostusneuvoja Tapio Kokko kertoo rodun syntyneen perinteisestä maatiaispystykorvasta.
Sotien jälkeen rodun luultiin jo kuolleen kokonaan ja se poistettiin Ruotsissa luetteloista. 1960-luvulla rotu kuitenkin palasi luetteloihin.
Suomessa rodun luettelointi alkoi 1970-luvun alussa. Tällä hetkellä pohjanpystykorvia on Suomessa noin 1 000.
"Pohjanpystykorva voidaan vielä lukea uhanalaisten rotujen joukkoon. Koiria olisi hyvä olla ainakin 3 000", Tapio Kokko sanoo.
Erikoista rodussa on se, että sen rotukirja on edelleen auki, eli uusia maatiaiskoiria hyväksytään edelleen pohjanpystykorviksi, vaikkei niiden taustoista ole varmuutta.
Olennaista on se, että koira täyttää rotumääritelmän. Lauantainakin Iihin tuotiin yksi koira rotuun otettavaksi.
Pohjanpystykorva sopii hyvin monenlaisen riistan metsästykseen. Etupäässä tuota valkoisenkirjavaa pystykorvaa käytetään kuitenkin kanalintumetsällä.
Yksi Suomen vanhimmista
Näyttely oli osa Iin metsästysyhdistyksen 100-vuotisjuhlallisuuksia. Yhdistys on yksi Suomen vanhimmista metsästysseuroista. Kaikkiaan noin 8 00 jäsenen metsästysseuralla on salaisuutensa.
"Tämä harrastus periytyy isältä pojalla. Meidän metsästysseuraan liittymiselle ei ole erityisehtoja, joten kuntaan muuttaa jopa uusia asukkaita sen vuoksi", kertoo Jorma Kröger, seuran puheenjohtaja.
Aina tilanne ei ole ollut näin. Metsästysseuran perustivat aikanaan kunnan silmäätekevät. Perustamiskokouksessa oli läsnä muun muassa nimismies, tohtori ja apteekkari.
Ensimmäiset vuosikymmenet metsästysseura pysyi herraseurana, eikä naisia edes hyväksytty jäseniksi.
Nykyään tilanne on toinen, silä seurassa on aktiivisesti mukana noin 30 naista.