Yhä useampi huolestunut metsästäjä on ottanut yhteyttä Metsästäjäin Keskusliittoon ja viranomaisiin ja kysellyt lintuinfluenssan vaikutuksista. Metsästäjät pohtivat muun muassa, miten käy metsästyskauden ja miten lintuja pitäisi käsitellä.
Yhdestäkään Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELAn tutkimista linnuista ei ole löytynyt lintuinfluenssaa, kertoo virologian tutkimuslaitoksen johtaja Liisa Sihvonen.
Myös riistanhoidon kokeilujohtaja Pentti Vikberg Metsästäjäin Keskusliitosta rauhoittelee ja sanoo, että Suomea koskevaa hälyttävää tietoa lintuinfluenssasta ei ole. Toisaalta tilanne voi muuttua nopeasti. Metsästäjien kannattaa kuitenkin muistaa olla varovaisia lintujen käsittelyssä, jotta tartuntariski jää pois. Toistaiseksi ei ole tietoa, että virus olisi tarttunut luonnonvaraisista linnuista ihmiseen.
Lintujahti painottuu syksyyn
Vikbergin mukaan metsästäjille kootaan mahdollisimman ajantasainen tietopaketti lintuinfluenssasta seuraavaan Metsästäjälehden numeroon, Tieto tavoittaa metsästäjät hyvin, sillä lehden lukijoita on noin miljoona. Lisää tietoa kootaan myös alku- ja loppukesän numeroihin.
Metsästyksessä pääpaino on elokuun alussa. Vesilintujahti alkaa 20. elokuuta. Sorsalla käy vuosittain noin 150 000 suomalaista. Vikberg toteaa, että metsästäjien tulisikin ampua lintuja huolellisesti ja käyttää apuna koiraa, jotta ammutut linnut saadaan pois.
Paljon luonnossa liikkuvat metsästäjät ovat hyvä keino saada tietoja esimerkiksi kuolleista linnuista. Metsästäjäin Keskusliitto kertoo nettisivuillaan, että luonnonvaraisista linnuista jopa yli puolet kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana normaalistikin. Syynä on useimmiten nälkiintyminen.
Jos luonnossa liikkuja huomaa tavallisesta poikkeavia lintujen kuolemia eli joukkokuolemia, hänen tulisi ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. EELAn mukaan joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi yli viiden kuolleen joutsenen tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä.
Tautipaikoilla ei metsästetä
Jos villilinnuista tai siipikarjasta tavataan H5N1-virusta, kymmenen kilometrin säteellä ei saa metsästää. Euroopan komissio antoi toimintaohjeen viime viikolla ja se otetaan Suomessa käyttöön heti, jos maasta löytyy virukseen kuolleita lintuja.
Riistalintujen tarhaajat odottavat parhaillaan omia toimintaohjeita. Mietittävänä on kaksi asiaa eli lintujen hyvinvointi ja mahdollisuus jaloitella ja toisaalta eristäminen.
Osa tarhaajista pyrkii poistamaan lähistön fasaanikannan isoilla jahdeilla. Vikberg muistuttaa, että Etelä-Suomeen levinneet fasaanit elelevät myös asutuskeskuksissa ja isoissa kaupungeissa, missä tällaisia jahteja ei voi järjestää. Fasaanit käyvät rantapensaikoissa ja ruovikoissa, missä liikkuu myös vesilintuja.