Met­säs­tä­jän kausi jatkuu Ruot­sis­sa

Ennätysmäärä suomalaisia metsästäjiä on jatkanut tänä talvena harrastustaan naapurimaan puolella. Ruotsissa metsälintujen metsästys jatkuu kolme kuukautta kauemmin kuin Suomessa.

Suomalainen metsästäjä on vielä melko harvinainen näky Ruotsin Jämtlandin talvessa. Oululainen metsästäjä Mikko Korkala hiihtää aukean laitaa.
Suomalainen metsästäjä on vielä melko harvinainen näky Ruotsin Jämtlandin talvessa. Oululainen metsästäjä Mikko Korkala hiihtää aukean laitaa.
Kuva: Aku Ahlholm

Ennätysmäärä suomalaisia metsästäjiä on jatkanut tänä talvena harrastustaan naapurimaan puolella. Ruotsissa metsälintujen metsästys jatkuu kolme kuukautta kauemmin kuin Suomessa. "Se on lisääntymään päin", tietää Metsästäjäin Keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman, ja kertoo itsekin käyneensä lintujahdissa naapurin puolella.

Kaleva seurasi pohjoissuomalaisten metsästäjien matkaa aina Ruotsin Jämtlandiin saakka.



Lintuja paljon


Paikallinen eräopas Bert Mårtensson yllättyy, kun saa vieraakseen suomalaisia. "Täällä ei ole ennen käynyt ketään Suomesta", Mårtensson hämmästelee.

Hän on toki kuullut, että suomalaiset ovat alkaneet käydä Ruotsissa metsästelemässä. Tornionjokilaaksossa rajantakaista jahtia on harrastettu aina, mutta nyt suomalaiset käyvät pitkällä Ruotsin sisämaassa. "Teilläkö on jo metsälintujen metsästys ohi?"

Kuusamolainen Veli-Pekka Hyytinen, oululainen Mikko Korkala ja kalajokinen, Jyväskylässä asuva Marko Peltola nyökyttelevät. He pakkaavat tavaransa hirsiseen metsästysmajaan ja alkavat tiedustella Ruotsin lintukannoista. Bert Mårtensson sanoo, että lintuja on paljon.

Suomessa kokeiltiin viimeksi 1980-luvun alussa asetusta, joka salli metsälintujen pyynnin talvella Ruotsin mallin mukaisesti. Niin sanotun latvalinnustuksen pelättiin heikentävän lintukantoja.

Eräopas Mårtensson on toista mieltä. "Latvalinnustus ei uhkaa lintukantaa. Talvella saa pyytää vain koirasteeriä ja -metsoja, ja saalismäärät ovat pieniä", Mårtensson kertoo. "On outoa, ettei Suomessa ole latvalinnustusta."

Asiasta päätetään ottaa selkoa suomalaisilta asiantuntijoilta. Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuu vastaa puhelimeensa kesken jänisjahdin. "Se ei olisi biologisesti viisasta", Olavi Joensuu sanoo. "Talvella saaliiksi saataisiin vanhoja, lintukannalle tärkeitä yksilöitä."

Hänen mukaansa Suomen linnustuskautta voitaisiin mieluummin jatkaa marraskuulle, jolloin saaliin saaminen olisi vaikeaa. Lisäksi ruotsalaistyyppisessä latvalinnustuksessa ammutaan vain koiraita, kun koiraiden ja naaraiden verotuksen tulisi Joensuun mielestä olla tasapuolista.



Ruotsissa eri perinne


Metsästäjäin Keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman sanoo, ettei Suomessa ole tällä hetkellä minkäänlaista aloitetta metsästyskauden pidentämisestä. "Ruotsi on eri asia. Siellä ei ole sellaista metsälintujen metsästyksen perinnettä, eli heillä ei ole lintukantojen yliverottamisen riskiä", Ekman perustelee.

"Suomessa metsästyksen pidentämisellä olisi varmasti merkitystä lintukannoille."

Kolmannen metsästyspäivän jälkeen Jämtlandin lumella hiihtävät pohjoissuomalaiset ovat eri mieltä. Ensimmäinen päivä on mennyt alueeseen tutustuessa, ja vasta toisena päivänä on näkynyt lintuja. Kolmantena päivänä, hieman ennen paluumatkaa Veli-Pekka Hyytinen hiihtää taukotulille raskaan reppunsa kanssa.

"Ei se ole niin, että vain tultaisiin ja otettaisiin. Oli aika kovan työn takana", kuusamolainen virnistää. Hän nostaa reppunsa olalta. "Ajattele, miten monta kilometriä sai hiihtää tämän eteen."

Vihreästä repusta näkyy vanhan ukkometson, homenokan pää.

Ilmoita asiavirheestä