Metsästysrikosten määrä on hyvin pieni harrastuksen suosioon nähden, toteaa Metsästäjäliiton puheenjohtajan Lauri Kontro. Hän huomauttaa, että osa rikoksista tai rikkomuksista johtuu myös erittäin tarkoista asetuksista, joilla harrastusta säädellään.
Rikkomuksia sattuu Kontron mukaan usein esimerkiksi niin, ettei metsästäjä tiedä rikkovansa lakia.
– Poliisi saattaa kirjoittaa sakon vaikka siitä, että metsästäjä on ajanut autolla kulku-uralla, jota hän on luullut tieksi.
Lain mukaan esimerkiksi aseen kuljettaminen moottoriajoneuvolla maastossa on kielletty.
Viime vuonna metsästysrikoksia tuli poliisin tietoon alle kaksisataa kappaletta. Törkeitä metsästysrikoksia oli alle kymmenen tapausta. Lisäksi poliisin tietoon tuli viime vuonna hieman yli kaksisataa metsästyslain säännösten rikkomista ja reilut sata metsästysrikkomusta.
Nollatoleranssi
Kontro korostaa, ettei metsästysseuroissa tai liitossa suvaita minkäänlaista laitonta toimintaa, kuten salametsästystä. Seurojen koulutuksissa käydään tarkasti läpi sekä lain asettamia ehtoja että seurojen omia sääntöjä.
– Mikään ei ole metsästäjälle niin vakava asia, kuin tulla potkituksi ulos omasta seurastaan, Kontro toteaa.
Hän muistuttaa, että koko liitto perustettiin alun perin vuonna 1921 turvaamaan kestävää kannanhoitoa, koska esimerkiksi hirvi oli kuolla sukupuuttoon.
– Holtiton metsästäminen oli aikoinaan maan tapa. Seurasta lentää nykyisin ulos kuin leppäkeihäs, jos ei noudata sääntöjä.
Kontron mukaan moni seura rajoittaa esimerkiksi vapaaehtoisesti joidenkin lajien pyyntiä omilla alueillaan, vaikka viranomaisten myöntämä kiintiö olisi suurempi.
Seurat ehkäisevät salametsästystä myös tarkkailemalla alueellaan tapahtuvaa toimintaa. Poliisille saatetaan vihjata, jos metsästysmailla havaitaan "vieraita miehiä."
Metsästyskortteja lunastetaan vuosittain noin 300 000 eli lajia harrastaa myös suuri joukko seuraan kuulumattomia. Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2 600 metsästysseuraa ja seurojen kautta lähes 160 000 jäsentä.