Metsä Groupin ilmoitus rakentaa uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskelle on ensimmäinen hyvä uutinen metsäteollisuudessa kymmeneen vuoteen. 1,1 miljardin euron jätti-investointi on samalla Suomen metsäteollisuuden historian suurin.
Hyvät uutiset tulivat kreivin aikaan. Tätä on odotettu ja tätä on kaivattu. Kaiken murheen keskellä käänne parempaan on mahdollinen. Äänekosken aluetalouden lisäksi uusi tehdas on hyväksi koko Suomelle ja metsäteollisuudelle. Rohkea hanke on myös merkki talousnäkymien vähittäisestä paranemisesta.
Äänekoskelle Metsä Fibren nykyisen sellutehtaan alueelle tuleva uusi tehdas sinällään ei työllistä kuin 160 henkeä, mutta koko arvoketju tarjoaa yli 2 500 työpaikkaa muun muassa puunhankinnassa ja kuljetuksissa. Rakentamisvaiheessa tehdas tarjoaa työtä 6 000 ihmiselle. Vuonna 2017 valmistuva laitos tuottaa sellua 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa.
Hallitus saa samalla sulan hattuunsa, sillä Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan vahvisti tehdaspäätöksen taustatekijäksi havusellun kasvaneen kysynnän lisäksi nimenomaan alkuvuodesta voimaan tulleen yhteisöveropäätöksen. Nyt yksinkertaisesti kannattaa investoida Suomeen.
Toivon mukaan kotimaisen Metsä Groupin päätös poikii myös muita investointeja. Stora Enson päätös lopettaa Kemijärven sellutehdas vuonna 2008 on osoittautumassa karkeaksi virhearvioksi.
Metsä Groupin omistuksessa oleva Metsä Fibre näyttää suuntaa. Onkin tervettä, että investointi tehdään kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen varaan.
Vaikka paperintuotanto on viime vuosina kangertanut kysyntävaikeuksissa, metsäteollisuudella on tarjota myös sellaisia tuotteita, joille on kasvavat markkinat. Globaaleilla markkinoilla tarvitaan edelleen kartonkia, pakkaus- ja pehmopaperia sekä biotuotteita.
Tiedotteessaan yhtiö puhuukin uuden sukupolven biotuotetehtaasta, jossa puuraaka-ainetta jalostetaan monipuoliseksi tuotevalikoimaksi, bioenergiaksi ja erilaisiksi biomateriaaleiksi. Selluntuotannon ympärille synnytetään kokonainen biotalouden ekosysteemi. Valmistuksen oheistuotteena syntyy muutakin kuin mäntysuopaa.
Metsäteollisuuden merkitys kansantaloudessa on yhä suuri. Pääosa tuotannossa käytettävästä puuraaka-aineesta on kotimaista ja tehtaissa käytetään paljon kotimaista teknologiaa. On vain hyväksi, jos uudistuva ja monipuolistuva viennin vanha tukijalka vahvistaa otettaan.
Metsäbiotaloudeksi muuntautuva metsäteollisuus tuottaa edelleen sellua ja paperia. Sen päälle tulevat puunjalostus-, energia-, prosessi-, kemian-, rakennus- ja konepajateollisuus, jotka yhdessä nostavat metsätalouden jalostusarvoa.
Metsäteollisuuden visioissa puolet alan liikevaihdosta saadaan parinkymmenen vuoden kuluessa metsäteollisuuden uusista liiketoimista. Puusta on moneksi ja Suomi on yhä vihreän kullan maa.
Pääkirjoitus