Toppilan voimalat aikanaan korvaavat uudet laitokset voidaan huoletta rakentaa kotimaisen uusiutuvan metsäenergian varaan. Jo nyt Oulun sähkö ja lämpö saadaan lähienergiasta.
Oululla on lähivuosina edessään uuden suuren sähkö- ja kaukolämpövoimalaitoksen rakentaminen, sillä Toppilan voimalat alkavat olla elinkaarensa päässä. Toppilan voimalaitokset ovat elintärkeitä Oulun energiantuotannolle. Ne tuottavat noin 40 prosenttia Oulun Energian hankkimasta sähköstä ja peräti 90 prosenttia kaukolämmöstä. Muita energialähteitä ovat Merikosken voimala, Laanilan uusi jätevoimala ja tuulisähkö.
Oululainen energiantuotanto on varsinaista lähienergiaa, sillä yli 90 prosenttia raaka-aineesta saadaan sadan kilometrin säteellä Oulusta. Energiansaanti on toistaiseksi ollut turvattu, mutta toistuvat sadekesät ovat paljastaneet turpeen haavoittuvuuden.
Muutamana vuonna turvetta on riittänyt vain niukin naukin Toppilan voimaloille. Toistaiseksi ei ole jouduttu turvautumaan kivihiileen. Ensi keväänä sekin hetki voi olla edessä.
Sateiset kesät ovat osoittaneet, että turvevoimaloiden raaka-aineen saanti voi vaikeutua. Turvetuotannolla on myös vastustajia. Uusien ja uusittavien turvetuotantoalueiden luvituksissa on kiristymisen makua.
Lisäksi EU panee turvetuotannon koko ajan ahtaammalle. Pelättävissä on, että turpeen käyttöaste sen takia laskee. Suomessa turvetta pidetään hitaasti uusiutuvana biomassapolttoaineena, kun se muualla on määritelty fossiiliseksi polttoaineeksi.
Tarkalleen ottaen Oulun uutta voimalaa ei rakenna kaupungin liikelaitos Oulun Energia, vaan uusi vuonna 2015 yhtiöitettävä osakeyhtiö. Uutta voimalaitosta ei siten rakenneta verovaroilla, vaan laitoksen maksavat kaukolämpö- ja sähkönkäyttöasiakkaat. Kokonaan kaupungin omistama osakeyhtiö saa toki linjauksensa päättäjiltä.
Lähivuosina joudutaan joka tapauksessa ratkaisemaan, minkälainen voimala rakennetaan. EU:n päästökauppa heikentää turpeen kilpailukykyä muihin polttoaineisiin verrattuna. Turpeeseen liittyvistä, meistä riippumattomista epävarmuustekijöistä johtuen uutta yksikköä ei kannata rakentaa pelkästään yhden raaka-aineen varaan.
Metsäteollisuus ei enää merkittävissä määrin investoi Suomen, joten puuta vapautuu enemmän muuhun käyttöön. Pohjois-Suomessa oli aiemmin neljä paperitehdasta, nyt jäljellä on enää kaksi, joten puun saatavuuden ei pitäisi olla ongelma.
Metsästä saatavaa energiaa on tarjolla yllin kyllin. On metsäteollisuuden puunkäytön yhteydessä syntyviä energiajakeita, hakkuiden yhteydessä saatavaa metsähaketta, perinteistä lämmityspuuta, puupellettejä, kierrätyspuuta jne. Bioenergiaa saadaan myös pelloilta kasvattamalla ruokohelpeä.
Puuperäisten polttoaineiden käyttöä on vara kasvattaa reippaasti, sillä puu kasvaa nopeammin kuin koskaan. On todella hämmästyttävää, että uusiutuvaa metsäenergiaa ei käytetä nykyistä enemmän lämmityksessä ja energiantuotannossa.
Myös Toppilan voimalat aikanaan korvaavat uudet laitokset voidaan huoletta rakentaa kotimaisen ja metsästä saatavan uusiutuvan raaka-ainevarannon varaan.