Kun metsätalouden tolaa luonnehtivalta talouselämän asiantuntijalta loppuvat tarpeeksi hätkähdyttävät adjektiivit kesken, on syytä uskoa, että nyt ollaan isojen kysymysten äärellä. Käsitellään asioita, joiden vakavuutta ei oivalleta koko laajuudessaan tänään, huomenna tai vielä ylihuomennakaan.
Mitä metsäteollisuudessa on tapahtunut ja millä seurauksilla? Yhdenlaisia vastauksia tarjoaa Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, joka julkistaa torstaina tuoreita alan tunnuslukuja ja ennusteensa lähivuosille.
PTT:n metsäekonomisti Tapio Tilli aloittaa luonnehdintansa sanoen, että metsäteollisuuden merkitys Suomelle on suuri. Se hankkii panoksensa pitkälti kotimaasta, minkä vuoksi sen aikoja sitten alkaneen alamäen vaikutukset ulottuvat laajalle. Metsäteollisuuden osuus Suomen kokonaisviennistä on laskenut parinkymmenen viime vuoden aikana yli puoleen ja osuus bruttokansantuotteesta on puolittunut.
Käytännössä kaikki sen piirissä ovat saaneet siipeensä.
Keskeisimpinä alan mittareina pidetään paperin ja sahatavaran tuotantoa, jotka romahtivat tämän vuoden tammi- ja kesäkuun välisenä aikana edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Paperin tuotanto väheni 28 prosenttia, ja sahatavaran 30.
"Supistuminen on hyvin voimakas", Tilli luonnehtii.
Hänen mukaansa kysyntä väheni vastaavasti 1990-luvun laman aikaan, mutta siihen ei reagoitu yhtä voimakkaasti kuin nyt. Paperi- ja selluteollisuus on pyrkinyt varjelemaan pääomaansa ja paperin hintaa poikkeuksellisen rankoin toimenpitein. Tuotannon voimakkaat rajoitukset ovat olleet historiallisen rajuja, Tilli kertoo.
Asialla ovat olleet lähinnä Stora Enso ja UPM-Kymmene, jotka ovat sulkeneet paperikoneita ja tehtaita tilapäisesti ja pysyvästi. Stora Enso sulki vuoden 2008 alussa ison Summan tehtaan, sitten oli vuorossa Anjalan paperikone, Kemijärven sellutehdas ja Varkauden hylsykartonkikone. Seisokkeja on pidetty muun muassa Oulussa ja Kemissä. Paraikaa yhtiö suunnittelee lisäsupistuksia.
"Alkuvuonna 2008 niiasimme oikein tosissaan. Paperin kulutus oli vähäistä, kun asiakkaat sulattelivat omia paperivarastojaan. Monessa paperilajissamme käytiin jopa 25 prosenttia alemmalla tasolla kuin edellisvuonna. Kaikki paperilajit ovat yhä selvästi miinuksella", Stora Enson Suomen maajohtaja Juha Vanhainen kertoo.
Stora Enso on syönyt omia puuvarastojaan, kuten muutkin alan toimijat. Varastot ovat olleet täynnä Venäjän parin vuoden takaisin puutullipäätöksen jäljiltä. Itse kukin koetti haalia kiireesti raaka-ainetta sieltä, mistä sitä sai. Puusta oli tuolloin pulaa, minkä vuoksi siitä maksettiin hyvin.
Stora Enson haalimat puuvarastot ovat tänä vuonna huvenneet hitaasti vähäisellä käytöllä olevien paperikoneiden ruuaksi. Muukaan metsäteollisuus ei ole ostanut puuta, mikä on näkynyt tuskaisena aikana metsänomistajille, hakkuukoneyrittäjille ja puukuljetusfirmoille. Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsäliitto kun ostavat liki 80 prosenttia Suomen puusta. Puukauppa on ollut alkuvuonna lähes jäissä, sitä on käyty peräti 70 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
"Se on... En osaa kuvailla, miten raju pudotus se on. Voimasanat loppuvat kesken. En ole koskaan aiemmin nähnyt, että puukauppa supistuu näin voimakkaasti", Tilli päivittelee.
Ainoastaan itsenäiset sahat ovat pystyneet ylläpitämään puun kiertoa. Niillä on ollut kysyntää etenkin tukkipuusta ja ne ovat ajoittain poteneet jopa puupulaa, kun metsänomistajat eivät ole halunneet myydä halvemmalla kuin pari vuotta sitten. Sahat ovat toki joutuneet sopeuttamaan tuotantoaan muun muassa supistamalla työvuorojaan, joitakin on pistetty kiinnikin.
Itsenäisten sahojen hyvä tukkipuun kysyntä on ollut tärkeä valtion talousmetsiä hoitavalle Metsähallitukselle, kun kuitupuun kysyntä on vähentynyt. Pohjanmaan aluejohtaja Pertti Tuomi kertoo, että kuitupuun kuljetusmatkat ovat kuitenkin pidentyneet. Rekat joutuvat kääntymään eteläisempään suuntaan Kemijärven sellutehtaan ja Kajaanin paperitehtaan sijaan.
Metsähallitus on näinä aikoina hakannut metsää jonkin verran vähemmän, mutta Tuomi ei kerro määriä eikä miinuksen suuruutta tuloksessa. Se ei ole irtisanonut tai lomauttanut, mutta kesälomarahoja on kehotettu vaihtamaan vapaiksi.
Metsäteollisuudessa kaivataan nyt uusia avauksia. Tuomi uskoo, että yhä suurempaan rooliin nousee energiapuu, jonka kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Metsähallituksen toiveissa on kolmin-nelinkertaistaa nykyinen taso.
"Energiapuun käyttöpaikkoja on tullut yhä enemmän. Myös korjuutekniikat ovat kehittyneet", Tuomi iloitsee. Sitä käytetään muun muassa lämpökeskusten ja -voimaloiden lämmön- ja sähköntuotannossa sekä kotitalouksien energialähteenä.
Metsäteollisuuden ahdinko on näkynyt sahatavaran ja paperin tuotannon lisäksi rakentamisessa. Tämä on vähentynyt jopa 40 prosenttia edellisvuodesta. Kerrostalojen rakentaminen on ollut lähes pysähdyksissä viime kesästä, ja etenkin sahatavaran kysyntään heijastuva pientaloteollisuus on notkahtanut selvästi. Pientaloja tehtäneen koko maassa tänä vuonna noin 7 000, kun luku aiemmin on ollut noin 16 000.
"Syksy 2008 oli todella surkea. Kaikki rakentamisen uudet aloitukset pysäytettiin. Ensi talvi on vielä vaikea, rakentajien työttömyysaste kipuaa noin 20 prosenttiin", Rakennusteollisuuden rakennustuotetoimialan toimialajohtaja Risto Pesonen kertoo.
Koko metsäteollisuus tuntuu nyt vetävän henkeä. Kaikki odottelevat, että talouden rattaat lähtisivät viimein pyörimään ja kysyntä alkaisi virkistyä. Hakkuita ja koneita on jo alettu käynnistellä, ja osa ennusteista puhuu pohjan ohittamisesta.
"Olemme todella jonkinasteisessa käännekohdassa. Jos sitä ei ole vielä tapahtunut, olemme aika lähellä," Tapio Tillikin sanoo.
Juha Vanhainen toteaa maltillisemmin, etteivät paperi- ja selluteollisuuden tunnusluvut ole parantuneet yhtään, vaikka Stora Enso ilmoitti käynnistävänsä Uimaharjun tehtaansa.
Tilanteen kohenemiseksi valtiolta toivotaan vahvaa panostusta metsäteollisuuden kilpailukyvyn eteen. Hallitus kertoi tiistaina, miten se aikoo luoda alalle merkittävästi lisää työpaikkoja. Metsäteollisuus on jo ehättänyt moittia tukipakettia nopeiden ja konkreettisten toimenpiteiden puutteesta. Sen vaikutukset jäävät nähtäviksi.
Tämä vuosi muistetaan joka tapauksessa alalla käännekohtana, jonka jäljiltä entiseen ei ole paluuta. Metsäteollisuus on kutistunut pysyvästi, ja siihen täytyy sopeutua. Juha Vanhaisen mukaan sukelluksesta on opittu se, että jatkossa muutoksiin täytyy reagoida entistä nopeammin. Paperin kysynnän heikkeneminen nähtiin jo vuosia sitten, mutta siihen ei puututtu tarpeeksi.
"Mitä pidempään odotetaan, sitä vaikeammaksi ongelma ehtii muodostua."