UPM:n päätös hakea FSC-sertifikaattia metsilleen on myönnytys ympäristön-suojelijoille. Muut suuret metsänomistajat seurannevat perässä.
Maailmanlaajuinen metsäteollisuusjätti UPM on päättänyt hakea Suomessa sijaitseville metsilleen FSC-sertifikaattia (Forest Stewardship Council). Yhtiö tarjoaa myös yksityisille metsänomistajille palveluita, jotta nämä voisivat ottaa käyttöön saman järjestelmän.
Tähän saakka niin UPM:n metsät kuin suurin osa suomalaista yksityismetsistä ovat olleet PEFC-sertifioituja (Programme for the Endorsement of Forest Certification).
UPM:n päätös on merkittävä, sillä vielä joitakin vuosia sitten metsäteollisuus piti mahdottomana FSC-sertifikaatin käyttöönottoa. Tilanne muuttui kuitenkin viime syksynä, jolloin metsäteollisuus ja ympäristöjärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen FSC-sertifikaatin uusista vaatimuksista.
Sertifikaatti on todistus siitä, että metsiä hoidetaan sovittujen vaatimusten mukaisesti. Se kertoo kuluttajalle, millä tavoin metsiä käytetään ja hoidetaan. Ulkopuolinen asiantuntija myöntää sertifikaatin ja tarkastaa, että metsänhoito täyttää vaatimukset. Ympäristötietoisuus maailmalla on kasvanut. Yhä useammin asiakkaat haluavat tietää, mistä tuotteet ovat lähtöisin ja millaisin menetelmin ne on valmistettu.
Suomessa on pääosin noudatettu PEFC-sertifikaattia. Metsäteollisuuden on ollut pakko pohtia myös muita järjestelmiä, sillä tämä ei ole riittänyt kaikille kuluttajille. FSC:ään siirtymistä UPM perustelee juuri asiakkaiden halulla ostaa tällä tavalla sertifioidusta puusta valmistettuja tuotteita.
Metsänhoidolta odotetaan ympäristön kannalta kestävämpiä menetelmiä. PEFC ja FSC eroavat toisistaan eniten juuri ympäristönsuojeluvaatimuksissa. FSC:tä voi pitää jossain määrin pehmeämpien menetelmin järjestelmänä. Se korostaa enemmän luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Vesistöjen ympärille pitää jättää laajempia suojavyöhykkeitä ja metsiin useampia suojapuita.
UPM:n avaus on merkittävä, sillä ympäristöjärjestöjen suosimaa FSC-sertifikaattia ei ennen tätä ole ottanut käyttöönsä yksikään suuri metsänomistaja. Todennäköistä on, että UPM esimerkkiä seuraavat myös monet muut metsänomistajat. UPM:lle tämä antaa joka tapauksessa etulyöntiaseman tiettyyn osaan asiakaskuntaa.
Kaikki metsänomistajat tuskin siirtyvät FSC:hen eikä se tarkoita sitä, että sen ulkopuolelle jäävät jättäisivät toiminnassaan luontoarvot jotenkin vähämerkityksellisempään asemaan. Näillä näkymin PEFC voi säilyttää asemansa FSC:n rinnalla. Osalle kuluttajista tämä riittää osoitukseksi siitä, että metsiä hoidetaan hyvin.
Vaikka yhteisymmärrys talousmetsien hoidosta on nyt saavutettu suuren metsäjätin ja ympäristöjärjestöjen kesken, metsätaistelut tuskin on tällä sertifikaatilla taisteltu. Suuri osa talousmetsistä jää vastakin yhteisten suositusten ulkopuolelle.
Kokonaan oma lukunsa on metsiensuojelu. Ympäristönsuojelijat vaativat koko ajan lisää suojelumetsiä etenkin Etelä-Suomeen, jossa niiden osuus onkin olematon pohjoiseen verrattuna. Pohjoisessa suojelulle on tullut jo raja vastaan.