Kaikkien neljän vastaajan syytteet hylättiin harvinaislaatuisessa metsärikkomusasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden Haapajärven istuntopaikka antoi jutussa kansliatuomion maanantaina. Suullinen pääkäsittely kesti viime viikon tiistaina kymmenen tuntia.
Metsärikkomuksen epäiltiin tapahtuneen marraskuussa 2004. Syytteessä olivat silloinen maanomistaja, joka on kärsämäkinen mies, hakkuutyön konkreettinen suorittaja Pyhäjärveltä sekä kaksi hakkuuoikeuden haltijan eli metsäyhtiö UPM-Kymmenen edustajaa. Kaikki kiistivät syytteet. Asianomistajana jutussa oli palstan nykyinen naisomistaja. Myös Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusta kuultiin.
Palstan alkuperäinen omistaja väitti, ettei Ylivieskan käräjäoikeus ole toimivaltainen käsittelemään jupakkaa, vaan kysymys metsälain rikkomisesta olisi pitänyt käsitellä hallinnollisessa menettelyssä. Käräjäoikeus näki velvollisuudekseen tutkia ja ratkaista syyteasian, joka koskee sen toimialueella tapahtunutta väitettyä rikosta. Syyttäjä vaati aluksi kärsämäkiseltä mieheltä lähes kymmenentuhannen euron summaa palautettavaksi rikoksella saavutettuna taloudellisena hyötynä. Syyttäjä luopui vaatimuksestaan näytön vastaanottamisen jälkeen.
Asiassa kiisteltiin 4,6 hehtaarin metsäalan hakkaamisesta; siitä, oliko kyseessä kasvatus- eli harvennushakkuu vai uudistus- eli päätehakkuu. Jälkimmäinen voidaan jakaa avo-, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuuseen. Käräjäoikeus totesi, että hakkuuta on arvosteltava uudistushakkuuna. UPM-Kymmene oli vastoin tehtyä metsänhakkuusopimusta muuttanut hakkuun tarkoituksen suojuspuuhakkuusta siemenpuuhakkuuksi. Maanomistajan vaatimus oli kuitenkin, että hakkuu toteutetaan suojuspuuhakkuuna. Käräjäoikeus katsoi, että asiassa ei pystytty esittämään ilman järkevää epäilyä sellaista näyttöä, että metsälakia olisi rikosoikeudellisessa mielessä rikottu.
Valtio joutuu korvaamaan oikeudenkäyntikuluja UPM-Kymmenen edustajille yli 3 900 euroa, hakkuun suorittajalle vajaat 700 euroa ja alkuperäiselle maanomistajalle yli 4 200 euroa.