Pyhännän seudulla pannoitetaan metsäpeuroja huomisesta lähtien helikopterin avulla.
Tutkija Antti Paasivaara Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta kertoo, että helikopterilentäjän lisäksi työssä on kolme RKTL:n tutkijaa.
Metsäpeurat paikallistetaan helikopterin avulla. Pannoittajat jätetään maahan. Kopterin avulla peurat ajetaan kohti pannoittajia, jotka ampuvat nukutusaseilla eläintä. Nukutuspiikki vaikuttaa varttitunnissa, eläintä seurataan helikopterilla. Kun se on uinahtanut, sille laitetaan gps-gsm-panta. Sitten peuralle annetaan herätysruiske ja seurataan, että pääsee virkeänä liikkeelle.
Peurojen pannoittaminen on Paasivaaran mukaan sen verran hasardihommaa, että pannan saaminen viidellekin eläimelle on saavutus.
Pannalla kerätään tietoa muun muassa metsäpeurojen levinneisyydestä, liikkeistä, kuolleisuudesta ja vasatuotosta. Varsinkin suurpetojen vaikutukset metsäpeurojen kuolleisuuteen ja vasatuottoon kiinnostaa tutkijoita.
Kanta kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla asustaa Paasivaaran mukaan noin 50 metsäpeuraa, kanta on kasvava. Havaintoja on niin Kestilästä kuin Vaalankin puolelta. Peurat levittäytyvät pohjoiseen myös Pohjanmaan alueelta. "Siellä metsäpeura on riistalaji. Toivottavasti kanta olisi Pohjois-Pohjanmaallakin niin vahva tulevaisuudessa, että peuraa voisi metsästää", Paasivaara kommentoi.
Suomenselän alueella elää noin 1 100 metsäpeuraa ja Kainuussa 800.
Niin tuulivoima- kuin turpeenottohankkeetkin uhkaavat suoerämaita tarvitsevia Pohjois-Pohjanmaan peuroja. "Myös suurpetotilanteesta riippuu peurakannan kasvu", selittää Paasivaara.
Viime vuonna kolmesta pannoitetusta eläimestä sudet söivät kaksi Perhon suunnalla. Toinen niistä olikin poro eikä peura.