Rämemetsä liikkuu ja vilkkuu Suomenselän salomaalla. Liike paljastuu tavallista vaaleaturkkisemman peuravaatimen tohinaksi eläimen hamutessa vehmasta maan vihantaa.
Ollaan kaukana pohjoisen suunnassa Suomenselän metsäpeurojen talvehtimiskeskuksista, jotka sijaitsevat Keski-Pohjanmaalla Perhon ja Halsuan tienoilla sekä osittain Etelä-Pohjanmaalla Vimpelissä ja Alajärvellä. Keväthankien aikoihin peurat ovat jälleen vaeltaneet vanhojen ja viisaiden vaatimien johtamina laajalle alueelle Pohjois-Pohjanmaata myöten.
Reitinvarren kylillä ihmiset osaavat melkein puun tarkkuudella osoittaa, mistä tokat ovat aina menneet. Muuta vaelluksista ei paljon tiedetäkään, paitsi että kärkkäimmät matkaajat käyvät vuosi vuodelta yhä pohjoisempana.
Tänä vuonna joku on saattanut nähdä matkan varrella keltapantaisen peuran. Tutkija Jyrki Pusenius Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta odottaa pantahankkeelta paljon, sillä seitsemän gps-laittein varustettua vaadinta ovat tarkassa seurannassa.
Peurat merkittiin maaliskuussa niiden talvimailla RKTL:n sekä Pohjanmaan ja Kainuun riistanhoitopiirien yhteistyönä.
Toukokuun jälkipuoliskolle mennessä peurat ovat siirtyneet ja hajaantuneet noin 75 000 hehtaarin alueelle koilliseen talvehtimiskeskuksesta.
Siirtymä on ollut keskimäärin 45 kilometriä ja pisimmän matkan vaeltanut pantavaadin on edennyt yli 70 kilometrin päähän. Aikaisempien tietojen mukaan metsäpeura voi vaeltaa jopa kaksisataa kilometriä.
Peurat vasovat mieluiten suurten ja rauhallisten suoalueiden liepeillä. Pantavaatimet ovat asettuneet Salamajärven, Venetjoen tekojärven ja Lestijärven välisille soille.
Metsäpeurojen Kainuun kannanosa on taantunut huolestuttavasti. Peurojen tulevaisuuden kannalta yli tuhannen eläimen tokasto Suomenselällä on siten noussut entistä tärkeämmäksi.
Täsmätietoa peurojen elinympäristövaatimuksista ja vuodenaikaisvaelluksista voidaan tarvita mahdollisia uusia siirtoistutuksia suunniteltaessa.
"Pantapeurojen avulla saamme myös peurojen etsinnän tehokkaaksi", Pusenius viittaa ensi vuodeksi suunniteltuun lentolaskentaan.
Nykyisellään peurojen Suomenselän kannanosa on osoittautunut elinvoimaiseksi kasvun taittumisesta huolimatta. kasvua on hidastanut liiallinen metsästys.
"Kun metsästys on nyt mitoitettu uudelleen, odotamme kasvun jatkuvan", Jyrki Pusenius uskoo.
Tutkijat toivovat, että Kainuun ja Suomenselän kannat voisivat aikanaan kohdata. Se monipuolistaisi Suomenselän peurojen kapeaa perimää.