Met­sä­pa­lot ovat yleis­ty­neet poh­joi­ses­sa

Metsäpalot lisääntyvät koko maailmassa ja arktisella alueella ilmaston lämmetessä ja kuivuuden lisääntyessä.

Metsäpalot ovat lisääntyneet Pohjois-Venäjällä. Palanutta metsää Murmanskin tiellä Luttojoen varrella.
Metsäpalot ovat lisääntyneet Pohjois-Venäjällä. Palanutta metsää Murmanskin tiellä Luttojoen varrella.
Kuva: Unilumi Ltd

Metsäpalot lisääntyvät koko maailmassa ja arktisella alueella ilmaston lämmetessä ja kuivuuden lisääntyessä. "Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria", huomauttaa Metsäntutkimuslaitos Metlan tutkija Ilkka Vanha-Majamaa. "Keski- ja Pohjois-Euroopassa metsäpalojen riski ei ole paljoa kasvanut, mutta muualla se on paljon suurempi."

Metla on mukana piakkoin valmistuvassa kansainvälisessä metsäpaloriskien kartoituksessa ja sen Kolarin yksikkö on käynnistämässä viiden venäläisen tutkimuslaitoksen kanssa pohjoisten havumetsien tutkimusta, joka selvittää myös metsäpalojen esiintymistä ja niitä seuraavia kehitysvaiheita.

Metsäpalojen lisääntyminen näkyy erityisesti Afrikassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Venäjällä. Palojen syynä on yleensä ihmisen toiminta: tupakka, huonosti sammutetut nuotiot ja metsätyökoneet.

"Venäjän ja Kanadan pohjoisissa havumetsissä on hyvin suuria paloja, joita ei teiden ja kaluston puuttuessa pystytä sammuttamaan", kertoo professori Heikki Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta. Palojen määrä vaihtelee suuresti vuosittain, mutta suunta on kasvava. Varsinkin Venäjällä metsiin jätetyt hakkuutähteet voimistavat paloja entisestään.

Itä- ja Länsi-Kanadassa ongelmana ovat tuhohyönteiset, jotka voivat tappaa mänty- ja kuusimetsät hyvin laajoilta alueilta. Kanadassa palaa vuosittain 2-7 miljoonaa hehtaaria metsää ja ilmaston lämpeneminen näkyy siellä jo palotilastoissa. Vuosittain palavan alueen arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä.

Siperian suuret metsäpalot ovat jo nyt suurin arktisen alueen ilmansaasteiden lähde ja ne vaikuttavat ilmanlaatuun enemmän kuin Kaakkois-Aasiasta peräisin olevat kaukolaskeumat, todetaan Norjan ilmantutkimuslaitos NILU:n kesäkuussa julkaisemassa raportissa.

Vaikka ihmisen aiheuttama ilman saastuminen ylittääkin Kaakkois-Aasiassa Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Venäjän yhteenlasketut päästöt, ovat Aasian laskeumat alle kymmenesosa kaikista Arktikselle kulkeutuvista ilmansaasteista.

Kaakkois-Aasiassa ilmaa likaavat muun muassa liikenne, polttoaineiden savukaasut sekä erilaiset avotulet. Arktista aluetta suojaa kuitenkin Aasian korkean lämpötilan "muuri", joka estää osan kaukokulkeutumista.

Kevään aikaistuminen ja entistä lämpimämmät säät ovat lisänneet metsäpaloja Pohjois-Amerikan länsirannikolla. Palot alkoivat lisääntyä nopeasti 1980-luvun puolivälissä: niitä on useammin ja ne kestävät kauemmin. Tiedelehti Science kertoo palojen nelinkertaistuneen viimeisten 20 vuoden aikana. Samalla metsäpalokausi on pidentynyt 78 päivällä.

Siperiassa paloi pahimmillaan vuonna 2003 lähes 20 miljoonaa ja Pohjois-Amerikassa muutama miljoona hehtaaria metsää. Laajoissa erämaissa yleisin sytyttäjä on salama.

Metsäpalot vapauttavat ilmakehään hiiltä, mikä nopeuttaa ilmaston lämpenemistä. "Vaikuttavimpia ovat olleet Indonesian ja Kaakkois-Aasian palot 1990-luvun lopussa", Toivonen arvelee. Ne voivat myös lisätä eroosiota varsinkin vuoristoissa.