Metsä- ja muita maastopaloja on ollut tänä kesänä poikkeuksellisen paljon. Metsän palaminen on käynyt paitsi metsänomistajien myös pelastuslaitosten kukkarolle.
Esimerkiksi Haukiputaalla heinäkuussa roihunneen metsäpalon sammutuskustannukset olivat yli 100 000 euroa, arvioi pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila Oulun lääninhallituksesta. Vaalassa taas 30 hehtaarin sammuttaminen maksoi yli 200 000 euroa.
Suurin kuluerä sammutustöissä on henkilöstön palkat. Laajat palot vaativat ylitöitä ja saattavat olla viikonloppuna, joten peruspalkkojen päälle tulevat vielä lisät. Palkkojen lisäksi rahaa kuluu muun muassa polttoaineeseen ja kalustoon.
Kurttilan mukaan tänä vuonna viranomaiset ovat pyöritelleet, onko kaikki palot aina järkevä sammuttaa. Paloalueen voisi rajata ja tulen antaa sammua itsekseen.
- Suomalaisten filosofia kuitenkin on, että riennämme aina sammuttamaan. Sille ei juuri ole vaihtoehtoja, Kurttila sanoo.
Kurttila muistuttaa, että palot eivät ole rasittaneet vain pelastuslaitoksia. Myös rajavartiolaitos ja puolustusvoimat ovat osallistuneet sammutustöihin.
Rahaa menee kaksi kertaa enemmän
Kesän maastopalojen todellisia kustannuksia on vielä aikaista arvioida. Kiireinen kesä saattaa kuitenkin tietää pelastuslaitoksille taloudellisesti tiukkaa syksyä. Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksilta arvioidaan, että sammutustöihin menee tänä kesänä kaksi kertaa enemmän rahaa kuin normaalina vuonna.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen vs. pelastusjohtaja Esa Pulkkinen uskoo, että syksyllä joudutaan tinkimään ainakin henkilöstön koulutuksesta. Myöskään kaikkia suunniteltuna investointeja ei välttämättä pystytä toteuttamaan.
Pelastuslaitosten rasite ei ole kuitenkaan pelkästään taloudellinen. Myös palojen sammuttajat ovat olleet tiukoilla.
- Kesä on ollut kova. Hälytyksiä on ollut paljon, ja metsäpalojen sammutus on ollut raskasta ja aikaa vievää, sanoo pelastusjohtaja Vesa Parkko Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Hätätilanteessa valtio voi avustaa
Maasto- ja metsäpaloja on ollut tänä vuonna jo noin 4 600. Viime vuonna paloja oli koko vuoden aikana noin 2 600.
Sisäministeriön pelastusylijohtajan Pentti Partasen mukaan sisäministeriöön ei ole kantautunut viestiä, että pelastuslaitokset olisivat jo voimavarojensa rajoilla. Jos taloudellinen tilanne käy mahdottomaksi, valtio voi auttaa pelastuslaitoksia poikkeuksellisin rahoitusjärjestelyin.
Partasen mukaan tiukoissa tilanteissa on hyvä, että pelastuslaitokset eivät ole enää kuntakohtaisia vaan alueellisia. Mahdolliset talousarvion ylitykset jakautuvat useamman kunnan maksettavaksi.
Sammutustyöt ovat nielleet tänä vuonna paljon rahaa, mutta ihmisten turvallisuus ei Partasen mukaan vaarannu syksylläkään.
- Vaikka pelastuslaitosten talous on tiukalla, tilanteet hoidetaan aina. Se on yleinen periaate.