Reportaasi: Maail­man vaa­ral­li­sin vessa, ren­gas­rik­ko­ja ja odot­ta­ma­ton il­ma­len­to – hyppää kyytiin ja lähde ko­ke­maan, mil­lais­ta on ajaa läs­ki­pyö­räl­lä Kor­va­tun­tu­ril­le

Jääkiekko: Kärp­pien huip­pu­vi­rei­nen ve­nä­läis­vah­ti kertoo, kuka hän oikein on

Mainos: Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Met­sä­pa­lo ei ole luon­non­ka­tast­ro­fi – ka­tast­ro­fi­uu­ti­nen on se, että Suomen metsien mo­ni­muo­toi­suus on yhä ka­ven­tu­nut

Muhoksella paloi 250 hehtaaria metsää. Se on koko Suomen 22 800 000 hehtaarin metsäpinta-alasta 0,001 prosenttia, eli nyt paloi yksi sadastuhannesosa Suomen metsistä. Aihe uutisoitiin katastrofina, metsää paloi saman verran kuin yleensä koko vuonna.

Todellinen katastrofiuutinen on se, että Suomen metsien monimuotoisuus on yhä kaventunut. Metsäluontomme voi huonosti. Liian moni laji on uhanalainen, koska vanhoja metsiä, lahopuuta ja monimuotoisuutta eliölajeille on Suomen talousmetsissä vain murunen.