Festivaalit: Ellie Goul­ding ja Me­ga­deth Qstoc­kin pää­esiin­ty­jik­si – fes­ti­vaa­li viettää hei­nä­kuus­sa 20-vuo­tis­juh­liaan

Korot: Kaleva seuraa kor­ko­ta­soa päi­vit­ty­väs­sä ar­tik­ke­lis­sa: Katso täältä eu­ri­bor-kor­ko­jen tuo­reim­mat lukemat

Luitko jo tämän: Miksi ou­lu­lai­nen Ari, 33, käyttää ana­bo­li­sia ste­roi­de­ja?

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Met­sä­pa­lo ei ole luon­non­ka­tast­ro­fi – ka­tast­ro­fi­uu­ti­nen on se, että Suomen metsien mo­ni­muo­toi­suus on yhä ka­ven­tu­nut

Muhoksella paloi 250 hehtaaria metsää. Se on koko Suomen 22 800 000 hehtaarin metsäpinta-alasta 0,001 prosenttia, eli nyt paloi yksi sadastuhannesosa Suomen metsistä. Aihe uutisoitiin katastrofina, metsää paloi saman verran kuin yleensä koko vuonna.

Todellinen katastrofiuutinen on se, että Suomen metsien monimuotoisuus on yhä kaventunut. Metsäluontomme voi huonosti. Liian moni laji on uhanalainen, koska vanhoja metsiä, lahopuuta ja monimuotoisuutta eliölajeille on Suomen talousmetsissä vain murunen.

Metsäpalot kuuluivat aikoinaan metsän luontaiseen kiertokulkuun, salaman toimiessa sytyttäjänä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.