Pohjois-Suomen metsien uudistaminen on jämähtänyt samoihin lukuihin, minkä vuoksi reilusta ylikapasiteetista kärsiville taimitarhoille ei ole luvassa helpompia aikoja.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskusten alueella metsien viljelyalan arvioidaan pysyvän tänä kesänäkin viime vuosien lukemissa.
Pohjois-Pohjanmaalla yksityismetsiin istutetaan mäntyä noin 4 000 hehtaaria, kuusta 2 000 hehtaaria ja koivua 600 hehtaaria. Lisäksi mäntymetsiä uudistetaan kylvämällä 3 400 hehtaaria.
Männyn istutuksissa on viime vuoteen verrattuna melkoinen hyppäys, reilut 800 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen koulutuspäällikkö Jussi Röyttä sanoo, että muutokseen vaikuttaa rahoitus. Kestävän metsätalouden rahoitus (Kemera) kannustaa uusimaan metsiä istuttamalla.
Vanhan metsänparannuslain ajoilta peräisin olevia rästejä puretaan myös tämän vuoden loppuun saakka. Röytän mukaan niitä on kuitenkin jäljellä enää vain nimeksi, viljelyalaa näistä kertyy vain muutamia satoja hehtaareita.
Entinen tahti
jatkuu Lapissakin
Lapin metsäkeskuksen vs. metsätalous- ja ympäristöpäällikkö Ari Meriläinen arvelee, että metsien uudistuksiin ei ole luvassa kasvua maan pohjoisimmalla alueella, vaikka arviolukuja ei olekaan käytössä tältä vuodelta.
Viime vuoden tilastojen mukaan Lapin yksityismetsiä viljeltiin kaikkiaan vajaat 6 000 hehtaaria, jossa istutusten osuus on 3 692 hehtaaria. Valtion mailla metsää uudistettiin 6 532 hehtaaria, istuttamalla 4 752 hehtaaria.
Metsien viljely on hiipunut huippuvuosista, sillä parhaimmillaan männyn ja kuusen taimia istutettiin lähes tuplasti.
Meriläinen epäilee, että viljelyaloihin ei ole luvassa suuria heilahteluja, sillä hakkuut eivät ole kasvaneet. Lapissa ne jäivät viime vuonna reiluun kahteen miljoonaan kuutioon.
Kilpailu polki
hinnat pohjoisessa
Puuntaimien tuottajille viljelyalojen vakiintuminen on tietänyt kovaa kilpailua ja hintasotaakin, sillä ylikapasiteettia on runsaasti.
Kuusamossa 1970-luvulta saakka taimia kasvattanut Unto Kotipalo kertoo, että paikallisesti ylituotanto on saatu nyt purettua.
Kotipalon tarhalla on talvehtinut 550 000 männyntainta, joiden siirtäminen metsiin pari viikkoa normaalia etuajassa.
Tänä keväänä kahteen huoneeseen kylvetään myös täysi määrä taimia, 745 000 kappaletta, jotka ovat seuraavan vuoden satoa.
Taimituotannon suunta on näkynyt hyvin Kuusamossa, sillä kaikkien tarhojen kasvu meni ennen omaan pitäjään. Nyt taimia on vietävä Koillismaalle, Lappiin ja Kainuuseen. Kuudella tarhalla pystytään tuottamaan 4,5 miljoonaa puuntainta.
Pienet yrittäjät
uskovat pärjäävänsä
Kotipalo arvioi, että koko Pohjois-Suomen tarve pystyttäisiin kasvattamaan vaikka yhdellä isolla taimitarhalla.
”Pohjois-Suomessa on tämän vuoksi maan halvimmat taimet. Hinta on pysynyt samana viimeiset kymmenen vuotta. Pudotuspeli on käynnissä, mutta kyllä me yrittäjät siinä pärjäämme, sillä voimme mennä välillä vaikka muualle töihin”, Kotipalo sanoi.
Kemijärveläisellä Ketolan taimitarhalla valmistaudutaan tuotannon reippaaseen lisäämiseen. Metsähallituksen kanssa sopimuksen tehnyt tarha kylvää tänä vuonna 12 miljoonaa uutta tainta tarhoihinsa, joiden kasvatus ratkesi tarjouskilpailulla.
Ketolan taimitarhan johtaja Juhani Körkkö kertoo, että tänä keväänä metsiin odottaa siirtoa noin viisi miljoonaa taimea. Niistä valtaosa on mäntyä ja suhde säilyy tuotannon kasvaessakin.