Metsähallitus päätti Suomen luonnonsuojeluliiton ja Suomen WWF:n kanssa käymät neuvottelut metsien suojelusta Pohjois-Suomen ja Lapin alueella. Kaksi vuotta kestäneiden dialogiprosessiksi kutsuttujen neuvottelujen tulos oli yhteensä 100 000 hehtaarin laajuisten alueiden julistaminen suojelluksi.
55 000 hehtaaria alueesta on metsää, loput soita ja muita alueita. Metsähallitus teki päätöksen yllättäen ja neuvottelupöydän kumppanit saivat kuulla prosessin nopeasta lopusta vasta tiedotusvälineiltä. WWF ja SLL kritisoivat ratkaisutapaa ja sitä, että suojelualueista jäi nyt puuttumaan tärkeitä kohteita, kuten metsähallituksenkin luonnontilaiseksi toteama Sodankylän Peurakairan alue Puljun erämaan eteläpuoliset alueet Kittilässä.
"Tämä on ikävää myös, koska kaikkia alueita ei ehditty tarkastaa. Joten osa nyt suojelluista alueista on voitu ehtiä jo hakata, osa taas saattaa olla sellaista, jota ei tarvitsisi suojellakaan", toteaa SLL:n luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen.
Alueiden sahat ovat vastustaneet suojelualueiden lisäämistä voimakkaasti raaka-aineiden loppumisen pelossa
"Suurempana ongelmana sahoille pitäisin Venäjältä tulevaa halpaa puumateriaalia", Kuronen ilmoittaa.
Taustalla teollisuuden
painostus?
Metsähallitus perusteli äkillistä neuvottelujen päättämistä sillä, että neuvottelut alkoivat junnata paikallaan, ja että kaikki sovittavissa oleva oli jo saatu sovittua.
"Vaikka dialogia luontojärjestöjen kanssa kävimmekin, tässä asiassa päätösvalta ja vastuu on koko ajan ollut yksin metsähallituksella", metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen kertoo.
"Osaksi asiaan vaikuttaa maa- ja metsätalousministeriön alainen kansallinen metsäneuvosto, johon kuuluu WWF:n lisäksi puuliitto, metsäteollisuus ry, Suomen sahat ja paljon muitakin osapuolia. He jättivät jo maaliskuussa viestin, jossa toivoivat, että neuvotteluihin tulisi ottaa muitakin kuin SLL ja WWF", Mäkinen toteaa.
"Alueen sahat ovat vastustaneet neuvotteluja erittäin aktiivisesti. Yli sadan sahan yhteiskirjeessä Metsähallitukselle vaadittiin neuvottelujen lopettamista".
Metsähallitus järjesti 70 neuvottelun lisäksi viisi avointa tilaisuutta, joissa jokainen sidosryhmä sai esittää mielipiteitään ja ehdotuksia. Sidosryhmiin kuuluu metsäneuvoston jäsenten lisäksi muun muassa ympäristöjärjestö Greenpeace.
"Kumma kyllä, sidosryhmille avoimissa tilaisuuksissa sahojen edustajat eivät näkemyksiään juurikaan esittäneet", Mäkinen ihmettelee.
Metsähallitus
johtaa harhaan
Viime aikojen tapahtumista paperialan työkiistalla ei ole Mäkisen mukaan vaikutusta neuvotteluiden lopettamispäätökseen. Sen sijaan kevään ajan puhuttaneella Ylä-Lapin metsäkiistalla on.
"Greenpeacen toimet heikensivät uskoa siihen, että myönnytykset luonnonsuojelijoille toisivat sovun metsäasioissa", Mäkinen toteaa ja jatkaa
"Yleensäkin Greenpeacen toiminta on ollut kummallista. Kutsuimme heidät kaikkiin viiteen metsähallituksen sidosryhmille avoimiin keskusteluihin, mutta siellä he eivät tehneet kuin yhden hyvin varovaisen lausunnon. Sitten mennään Saksan puolelta huutamaan".
Greenpeacen metsäkampanjavastaava Matti Liimatainen puolestaan toteaa metsähallituksen vääristelevän asioita ja ohjaavan ryhmän kritisoinnilla huomiota pois mielivaltaisesta päätöksenteosta.
"Metsähallitus väittää meidän vaativan 500 000 hehtaarin laajuista hakkuukieltoa Pohjois-Suomen metsiin. Tämä on suoranaista valehtelua. Suojelupyrkimyksemme koskevat 270 000 hehtaaria", Liimatainen toteaa.
