Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Met­sän­omis­ta­ja hii­li­nie­lun hoi­ta­ja­na

Siinä se kasvaa, tuleva metsäni! Toivottavasti olen yksi Suomen yli 630 000 metsänomistajasta vasta pitkän ajan kuluttua. Jos ei itse, niin melkein jokaisen suvussa joku omistaa metsää, ja tietenkin valtio eli me.

Siinä se kasvaa, tuleva metsäni! Toivottavasti olen yksi Suomen yli 630 000 metsänomistajasta vasta pitkän ajan kuluttua. Jos ei itse, niin melkein jokaisen suvussa joku omistaa metsää, ja tietenkin valtio eli me.

Jos puuta ei käytetä, metsää ei osteta. Jos ei osteta, en myy. Jos en myy, ei ole vara hoitaa. Jos en hoida, metsä ei uudistu. Tulee vanhaa metsää – hiilivarasto, ja se turvaa luonnon monimuotoisuutta. Luonto kiittää, eikö?

Ennen teollistumista ihminen ei sotkenut Maan hiilidioksiditasetta ja ilmastoa. Metsiin varastoitunut hiilidioksidi palasi kiertoon lahoamisen tai metsäpalojen ja muiden tuhojen kautta.

Nyt ihminen kuitenkin tuottaa liikaa hiilidioksidia. Tutkijoiden mukaan meillä on 10–30 vuotta aikaa ehkäistä ilmastokatastrofi.

Hiilen sidontaa pitää tehostaa, isot hiilivarastot säilyttää ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä vähentää.

Puu kasvaa noin sata vuotta nopeasti. Koivu alkaa lahota 150-vuotiaana, mänty ja kuusi 250–400-vuotiaina.

Vanhan metsän puun ja maaperän hiilivarasto on iso, mutta se ei juuri kasva. Parinkymmenen vuoden ajan Suomen hiilinielu kasvaisi nopeimmin, jos metsiä ei käytettäisi.

Hoitometsä kasvaa ja sitoo hiiltä koko ajan nopeasti. Harvennuksissa otetaan käyttöön noin puolet puusta, loppu kasvaa järeäksi. Hakatun tilalle istutetaan heti lisää. Suomen metsävarat ovatkin kasvaneet jo sata vuotta.

Metsää tosin olisi vielä enemmän, jos sitä olisi kannattanut pohjoisessa hoitaa; nyt rangoittunutta metsää on liikaa.

Puun käyttö ratkaisee metsän hiilitaseen. Puurakentamisen ilmastohyödyistä on yksimielisyys. Massiivipuutalo on satojen vuosien hiilivarasto ja puurakentamisen energiaylijäämä korvaa öljyä. Lisäksi puulla korvataan fossiilisia materiaaleja.

Myös harvennuspuun ja rakentamisen sivuvirtojen käytön tulee kannattaa.

Suomen metsien koko ajan nopeutuvasta vuotuiskasvusta käytetään vain 60 prosenttia (Ruotsissa 80).

EU:n LULUCF-esityksessä metsien käytön vertailuajaksi esitetään aikaa, jona Suomen metsiä hakattiin normaalia vähemmän ja puuta tuotiin enemmän. Sitä suurempi metsien käyttö vähentäisi hiilinielua laskennallisesti, vaikka nielu oikeasti kasvaa. Osaako komissio vain vähennyslaskua?

"Puun käyttö ratkaisee metsän hiilitaseen. Puurakentamisen ilmastohyödyistä on yksimielisyys."

Metsien käytön vähentäminen hidastaisi metsien uusiutumista ja ekologisten ratkaisujen lisääntymistä.

Toisaalta hallituksen esittämä 15 miljoonan kuution lisähakkuu pienentäisi hieman hiilinielua pariksi vuosikymmeneksi.

Ilmasto kuitenkin hyötyy metsien kohtuullisesti lisääntyvästä käytöstä, joka sallii puurakentamisen ja muiden ilmastoystävällisten ratkaisujen yleistymisen.

Politiikan pitääkin tukea ainakin metsien hiilinielujen nopeaa lisäämistä, isojen hiilivarastojen säilymistä ja puun järkevää käyttöä. Pohjana pitää olla faktat, ei luulot.

Valistuneena tulevana metsänomistajana haluan hoitaa maailman hiilinielua pitämällä pääosan metsistäni hyvässä kasvussa.

Metsästäni – jos ostaja on – tulee taloja, biomateriaaleja ja vähän myös energiaa. Osan säilytän vanhana metsänä. Ja hirsitalon rakennan!

Aila Ryhänen

Projektipäällikkö, Moderni hirsikaupunki Pudasjärvi–hanke

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.