Inarilaiset pitävät kaikkia metsään perustuvia elinkeinoja tarpeellisina ja haluavat sovittaa yhteen eri metsänkäyttömuodot. Saariselällä tiistaina julkistetusta Metsäntutkimuslaitoksen johtamasta selvityksestä käy ilmi, että myös taloudellisen analyysin perusteella kaikki metsään perustuvat elinkeinot ovat tärkeitä Inarin paikallistaloudessa.
Päätöksenteon metsään perustuvista elinkeinoista inarilaiset toivovat säilyvän paikallistasolla.
Metlan tutkimushankkeen vetäjä Mikko Hyppönen kertoo, että keväällä 2004 käynnistettyä tutkimusta jatketaan vielä kolme vuotta eli vuoteen 2007 saakka.
"Tutkimusalue laajenee käsittämään koko Ylä-Lapin eli Inarin lisäksi myös Utsjoen ja Enontekiön kunnat. Hankkeessa tuotetaan tutkimustuloksia, välineitä, toimintavaihtoehtoja ja päätöstukea metsien hyödyntämiseen perustuvien maankäyttömuotojen ja elinkeinojen yhteensovittamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää Ylä-Lapin lisäksi myös yleisemmin", hän sanoo.
Nyt päättyneen Ylä-Lapin metsien kestävää käyttöä selvittäneen hankkeen pilottivaiheen tavoitteena oli tutkia, voidaanko eri elinkeinoja ja metsänkäyttömuotoja harjoittaa oikeudenmukaisesti, kestävästi ja päällekkäin Inarin kunnan alueella.
Suoranaisia ratkaisumalleja ongelmaan tutkimus ei anna, vaikkakin asukkaiden mielipiteet heijastuvat siitä selkeästi. Erikoistutkija Ville Hallikainen Metlan Rovaniemen tutkimusasemalta tulkitsee, että poro- ja metsätalous ovat yhteen sovitettavissa monista ongelmista huolimatta.
"Ylälappilaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan Inarin, Enontekiön ja Utsjoen kuntien asukkaista noin puolet suhtautuu poro- ja metsätalouden yhteensovittamiseen myönteisesti ja vain kymmenesosa kielteisesti", hän sanoo.
Päätösvallan halutaan olevan ennen kaikkea paikallisväestön käsissä. Selvityksen mukaan eniten vierastetaan ylikansallista päätöksentekoa kuten EU:ta ja Greenpeacea.
Matkailu Inarin tärkein elinkeino
Tutkija Jussi Pirkosen selvityksen mukaan matkailun taloudellinen merkitys Inarissa ylivoimainen. Sen sijaan muut elinkeinot ovat tasavertaisia.
"Muiden elinkeinojen vastaavat luvut eivät poikkea paljon toisistaan, mikä puoltaa sitä, että Inarissa kannattaa pyrkiä elinkeinojen yhteensovittamiseen", hän sanoo.
Matkailun työllisyysvaikutus Inarissa on 703 henkilötyövuotta. Porotalouden työllisyysvaikutus on vastaavasti 217 henkilötyövuotta, kun Metsähallituksen ja yksityisen metsätalouden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on 123 henkilötyövuotta. Puutuoteteollisuuden työllistää yhteensä 37 henkilötyövuotta.
Luonnonkäytön arvo miljoonia euroja
Matkailun kokonaistuotokseksi Pirkonen laskee noin 56,5 miljoonaa euroa, kun porotalous tuottaa 4,0 miljoonaa ja Metsähallituksen metsätalous 5,9 miljoonaa euroa.
Myös inarilaisten luonnonkäytön eli keräilyn, kalastuksen, metsästyksen ja polttopuun rahallinen arvo on huomattava. Tutkija Paula Morri Metlan Rovaniemen tutkimusasemalta arvioi luonnonkäytön arvoksi 1,9 miljoonaa euroa vuodessa.
"Koko Ylä-Lapissa luonnonkäytön arvo on noin 3,6 miljoonaa euroa. Vaikka luonnosta eläminen olisikin vähenemässä, metsien monikäytöllä on paikallisille suuri merkitys. Ylälappilaiset kotitaloudet käyttävät luontoa laajasti hyväkseen ja viettävät luonnossa paljon aikaa, joten eri toimintojen yhteensovittamisessa olisikin muistettava myös metsien monikäytön merkitys paikkakuntalaisille", Morri muistuttaa.
Matkailu vaatii luontoa enemmän
Professori Seija Tuulentie Metlasta kertoo, että porotalous ja metsätalous ovat Inarin alueen peruselinkeinoja, mutta tulevaisuudessa matkailun merkitys kasvaa.
"Haastateltujen inarilaisten mielestä kaikilla luontoon pohjautuvilla elinkeinoilla on periaatteessa mahdollisuus toimia kunnan alueella. Eniten varauksia esitettiin metsätalouden suhteen. Matkailun näkökulmasta ristiriitaa on suhteessa porotalouteen, mutta näiden elinkeinojen välisen yhteistyön katsotaan lisääntyvän ja helpottuvan, kun porotaloudessa sukupolvi vaihtuu. Ristiriitoja ei pidetä ylitsepääsemättöminä", hän kertoo.
Paineet kaikenlaiseen luonnon käyttöön ovat selvästi lisääntyneet Inarissa. Matkailurakentaminen ja -reitit kilpailevat uusimpina tulokkaina luonnon käytöstä perinteisempien elinkeinojen kanssa. "Virkistyskäyttö ja siinä etenkin kylien lähialueet ovat paikallisille erittäin tärkeitä. Hakkuut koetaan häiritsevinä riippumatta siitä, minkä elinkeinon edustaja on kyseessä. Luonto on selkeästi paitsi matkailun vetovoimatekijä myös syy paikkakunnalla asumiseen ja pysymiseen", Tuulentie sanoo.