Metsään nojaava suurteollisuus ei ole osoittautunutkaan auringonlaskun alaksi, kuten Suomessa vielä vuosikymmen takaperin uumoiltiin. Tuolloin paperin kysynnän nopea heikkeneminen vei toimialan syvään kannattavuuskriisiin.
Muutaman vuoden takaisten sellutehtaiden sekä useiden paperikoneiden sulkemisten jälkeen metsänjalostusala on päässyt uuteen kasvuvaiheeseen.
Metsä Group vahvisti tiistaina rakentavansa Äänekoskelle Keski-Suomeen 1,2 miljardia euroa maksavan sellutehtaan, joka uudenaikaisena laitoksena tuottaa myös lukuisia biotuotteita. Rakentaminen alkaa heti, ja tehdas käynnistyy vuonna 2017.
Metsä Groupin tehdashanke ja suunnitteluasteella olevat vastaavat suurinvestoinnit Kemijärvelle ja Kuopioon kertovat metsäalan elinvoimaisuudesta ja tulevaisuuden uskosta.
Jo pelkästään Metsä Groupin päätös on kirkas valopilkku taloudellisessa taantumassa räpistelevälle Suomelle. Uusi laitos kasvattaa Suomen kokonaisvientiä puoli miljardia euroa vuodessa.
Hanke on kaikkien aikojen suurin yksittäinen metsäteollisuusinvestointi. Edellinen on lähes 20 vuoden takaa vuodelta 1996, jolloin Rauman sellutehdas valmistui.
Äänekosken tehdas tuottaa pitkäkuituista havusellua, josta valmistetaan kartonkia ja pehmopaperia. Molemmille on odotettavissa kasvavia markkinoita.
Pakkauskartongin kysyntä on kasvussa muun muassa lisääntyvän verkkokaupan ansiosta.
Wc-paperimarkkinat laajenevat Aasiassa, jossa vasta puolet 1,3 miljardista kiinalaisesta on tottunut käyttämään tarkoitusta varten tehtyä vessapaperia.
Ajat sellunkeitossa ovat muuttuneet teknologisen kehityksen myötä. Sellutehdasta kutsutaan nykyisin biotuotetehtaaksi, eikä syyttä.
Tuotekehittelyn ja uudenlaisten tuotantoprosessien ansiosta perinteisen sellunvalmistuksen arvokkaat sivutuotteet saadaan yhä kattavammin hyödynnetyiksi taloudellisesti.
Äänekosken tehtaan on tarkoitus tuottaa korkeamman jalostusasteen biovalmisteita, lähinnä tekstiilikuituja, muovien lujittamiseen käytettäviä biokomposiitteja sekä lannoitteita ja rikkihappoa. Myös näille kalliimmille jalosteille on kysyntää maailmanmarkkinoilla.
Äänekosken tehdas on osoitus biotalouden mahdollisuuksista myös energiaomavaraisuudessa. Tehdas tuottaa puunkuoresta ja lietteestä tuorekaasua, jota käytetään biopolttoaineena. Hajukaasut muutetaan käyttöenergiaksi.
Sähkön omavaraisuusaste on 270 prosenttia eli tehdas pystyy tuottamaan ylimääräistä sähköä valtakunnan verkkoon 1 050 gigawattituntia vuodessa. Vertailun vuoksi: Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan on laskettu valmistuessaan tuottavan 9 000 gigawattituntia vuosittain.
It-alan varassa pitkälle 2000-luvulle menestynyt Suomi seisoo taas entistä enemmän puujalan varassa, mutta ei niin yksipuolisesti kuin voisi olettaa.
Pääkirjoitus