Tiesitkö, että Suomessa on jokaista asukasta kohden noin 14 000 puuta? Koko maapallolla on hieman yli 400 puuta asukasta kohden.
Olemme siis onnekkaita, kun saamme elää maapallon metsäisimmillä alueilla. Kun katsomme ikkunasta ulos, näemme mitä suurimmalla todennäköisyydellä metsää, tai ainakin muutaman puun.
Mielenkiintoisemmaksi metsä muuttuu, kun poikkeamme polulta pari askelmaa metsän puolelle ja alamme tarkkailemaan. Metsä elää kaiken aikaa.
Näemme pienet muurahaiset touhukkaina juoksemassa ja valmiina puolustamaan pesäänsä, jos menemme liian lähelle. Pinnan alla odottaa sienirihmasto oikeaa aikaa ja oikeaa kosteutta, jotta voi nostaa itiöemänsä mitä erikoisemmassa muodossa maan pinnalle.
Samaan aikaan eloton aines lahoaa ja tuottaa sitä hyödyntäville kasveille ja eliöille suotuisat olosuhteet. Kuusen ja männyn taimet kasvattavat uutta kerkkää huimalla vauhdilla kesäkuun aikana. Latvakasvu voi olla jopa pari senttiä vuorokauden aikana. Voit oikeasti nähdä puun kasvavan omin silmin.
Metsät kasvavat Pohjois-Suomessa nyt vauhdilla ja puut järeytyvät. Metsät eivät koskaan ole olleet niin hyvin hoidettuja mitä ne ovat nyt, ja metsät kasvavat ennätyksellistä vauhtia. Metsien kasvu on saatu aikaan hyvällä metsänhoidolla, tutkitulla tiedolla ja sen tiedon soveltamisella yksittäisissä kohteissa.
Samalla kun metsien kasvu on ennätyksellisellä tasolla, se tarkoittaa myös sitä, että hiilen sidonta on ennätyksellisellä tasolla. Kun metsänhoitomenetelmiä kehitettiin, ei varmaankaan ajateltu hiilensidontaa. Ajateltiin vain, miten metsien kasvu saadaan maksimoitua ja näin ollen myös metsän omistajille paras tuotto. Taisimme olla kaukaa viisaita.
Kehitettyjä metsänhoitomenetelmiä on joskus kritisoitu, vaadittu vaikkapa avohakkuukieltoa valtion omistamille maille. Ymmärrän huolen. Näemme vain hakatun aukon. Metsäaukossakin on kuitenkin elämää. Kohta metsän kasvu aukkoon syntyvässä taimikossa on 10–12 mottia hehtaarille.
Vanha metsä olisi puolestaan muuttunut aikanaan hiililähteeksi. Avohakkuu on tärkeä toimenpide ja maksimoi metsän ja hiilinielun kasvun.
Jatkuvalle kasvatusmenetelmällekin on paikkansa. Metsikön valinta jatkuvaan kasvatukseen olisi syytä antaa harjaantuneen metsäammattilaisen valittavaksi. On aivan selvä, että luontoarvoja runsaasti sisältäviä metsiä täytyy käsitellä toisella tavalla kuin tavallista kasvatusmetsää.
Meidän on luotettava maailman parhaaseen metsäosaamiseen, jota ammattilaisillamme on. Missään muualla maailmassa ei metsiä ole luetteloitu kuviotasolle samalla tarkkuudella kuin meillä.
Suomen metsien hiilinielu on tämän hetkisen arvion mukaan noin 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästökauppaoikeuksien hinnan ollessa 20 euroa per hiilidioksiditonni, on Suomen metsien hiilensidonnan vuosittainen arvo noin 800 miljoonaa euroa.
Valtion saamat päästöoikeuksien huutokauppatulot ovat noin 164 miljoonaa kuluvana vuonna. Tulisiko osa huutokauppatuloista kohdentaa takaisin metsien kasvua tukeviksi toimiksi?
Metsien lannoituksella saataisiin kasvuun vauhtia ja hiilinieluun noin 10 prosentin lisäys. Nykyisillä yli 20 euron päästöoikeuksien hinnoilla lannoitus olisi valtion näkökulmasta kannattavaa. Kiertotalousnäkökulmasta esimerkiksi tuhkalannoitusten tukeminen olisi älykästä.
Mennään kesällä metsään!
Ville Vähämäki on kansanedustaja.