Oulun yliopiston Oulangan aseman kenttämestari Juho Palosaari näyttää erikoisen näköisiä lukuja. Eletään keskitalvea, mutta aseman lähellä oleva routamittari kertoo, että metsämaa on lähes sula.
Kymmenen vuotta jatkuneiden mittausten mukaan käyrä on nouseva, roudan paksuus on pääsääntöisesti ohentunut. Palosaari ei innostu julistamaan vielä ilmastonmuutoksen puolesta, mutta hänen mukaan ilman lämpötilojen kanssa suunta on sama.
Tänä talvena routaa on selvästi vähiten koko vuosikymmenen jaksolla. Neitseellisessä mittauspaikassa on lunta hieman yli 40 senttiä. Talvi on kuitenkin ollut niin leuto, että maa olisi yhtä roudaton, vaikka suojaavaa luntakaan ei olisi ollut näin vahvasti.
"Lumi on hyvä eriste, jos sitä on 30 senttiäkin, se alkaa eristää tehokkaasti", Palosaari kertoo.
Vahvat hanget ja niiden suojassa lähes sulana pysynyt maa vaikuttaa myös metsän kasvuun. Metsätutkimuslaitos (Metla) on tutkinut roudan vaikutuksia Joensuussa niin sanotuissa kammiokokeissa ja maastoon tehdyillä koealoilla.
Metsässä osa tutkimusaloista on pidetty kokonaan lumesta puhtaana. Roudan vaikutuksia on myös seurattu viivästyttämällä maan sulamista keväällä.
Tutkimuksen tuloksia kootaan parhaillaan, mutta Metlan vanhempi tutkija Tapani Repo sanoo, että vähäinen routa on ainakin pääsääntöisesti puuston juuristolle eduksi.
Luonnon voisi odottaa selviytyvän talven koettelemuksista paremmin, kun maa pysyy mahdollisimman sulana. Revon mukaan maaperäprosessit kuitenkin vaihtelevat, ja joillakin seuduille puuston kasvun kannalta maan routaantumisesta on hyötyäkin.
"Maan jäätyminen voi olla eduksikin, että ravinteita vapautuu", Repo kertoo.
Vuotuisen lämpösumman jälkeen routa on toiseksi tärkein puiden kasvuun vaikuttava tekijä. Ilmaston lämmetessä vaikutukset voivat olla kahdensuuntaiset. Lumipeitteen hupeneminen yhä suuremmasta osasta maata vähentää puiden juurilta tehokasta talvista suojaa.
"Pakkaset eivät pohjoisilta seuduilta häviä. Se voi johtaa jollakin alueella siihen, että routaa on enemmän kuin nykyilmastossa", Tapani Repo sanoo.
Lumisilla seuduilla marjojen ja sienten talvehtimiseen maan jäätymisellä ei ole vaikutuksia.
Metlan erikoistutkija Kauko Salo sanoo, että Länsi-Suomessa lumettomista talvista on tulossa sen sijaan uhka myös marjoilla. Seuraavan kesän marjasadolle tärkeät varpujen yläosat paleltuvat, jos niiden päälle ei saada jäätymiseltä suojaavaa lunta.
Oulangalla lumen vahvuutta seurataan 64 pisteessä. Routaa mitataan 27 erilaisessa kohteessa. Lisäksi kenttämestari kerää viikoittain tiedot myös ilmanlaatua mittaavalta emep-asemalta ja varmistaa Ilmatieteenlaitoksen automatisoitujen laitteiden toiminnan.
Tietoa kerätään tutkimusten tausta-aineistoksi, mutta kenttämestari Juho Palosaaren mukaan luonnon talvisesta elosta kertovat mittaustulokset kiinnostavat yhä enemmän tavallisia ihmisiäkin. Matkailuyritysten käyttöön tuloksia myös kysellään, koska turistitkin haluavat tietää todelliset luvut sateista ja roudasta.
"Kyllähän me annamme tietoa. Haluamme palvella ihmisiä", Palosaari sanoo.