Metsään voisi näinä aikoina hyvin sijoittaa, mutta kaupankäynti on suhteellisen hiljaista. Metsäneuvoja Pertti Tervonen Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksesta toteaa, että metsäpalstoja tulee varsin vähän myyntiin.
Myyntiin tulevat menevät sitten ostajille puskaradion kautta. Kun kauppoja ei tuoda julki, yleinen hintataso pysyy matalana. Se taas ei innosta kaupantekoon.
"Minä kärsin aina kun metsäpalsta menee alta torihintojen", Tervonen manaa, itsekin metsänomistaja.
Metsämaan osto on ostajalle yleensä hyvä kauppa. Esimerkiksi osakkeiden osto on riskialtista, metsäomaisuuden tuotto on sen sijaan vakaata. Hetkellistä arvoa ei pidä tuijottaa. Ostajan pitää kysyä, mitä metsäpalstasta saa myöhemmin.
Olennaista, että metsämaan tuottokyky on usein niin huonossa käytössä, että hyvin helposti se saadaan nousemaan merkittävästi. Kun puutavarakoko saadaan siirtymään kuitupuusta tukkipuuksi, silloin ollaan merkittävän tuottomahdollisuuden äärellä. Jos metsään tehdään metsänhoidolliset temput, tuotto nousee kohisten.
Parissakymmenessä vuodessa metsän arvon voi jopa saada kolminkertaistumaan. Tällöin vuotuinen tuotto olisi 8 prosentin luokkaa. Tavallisesti vuotuinen tuottoprosentti eli hakkuutulojen osuus metsän arvosta on Pohjois-Suomessa 2-4 prosenttia.
Metsän huonot
osat remonttiin
Jokaisessa metsässä on huonokuntoisia ja vajaatuottoisia osia. "Ne pitää panna uusiksi ja sitä kautta tuottavaan kuntoon. Jos metsätaloudessa lähestyttäisiin yritystoimintaa, metsästä korjattaisiin parempaan kuntoon huonot osat niin kuin yrityksestäkin", Tervonen sanoo.
Olennainen osa metsänomistajuutta on hänen filosofiansa mukaan tuottaa mahdollisimman paljon puuta ja etenkin arvopuuta, tukkia. Tukki myös kasvaa Pohjois-Suomessakin, kun metsää oikein hoidetaan.
Tervosen mukaan metsän lannoitus olisi selvä mahdollisuus. Sillä voitaisiin saada hänen mukaansa valtavan iso hyöty lyhyessä ajassa. Puu voi pohjoisessakin kasvaa täyteen mittaansa 70-80 vuodessa lannoitettuna, kun se muuten vie sata vuotta. "Elinvoimainen puu on älyttömän hyvä käyttämään lannoitetta hyödyksi. Kasvun lisäys voi olla kymmeniä prosentteja vuodessa."
Hän vertaa tilannetta maatalouteen. Entisvanhaan pellostakaan ei saatu paljon irti. Nyt sadot ovat moninkertaistuneet.
Metsää vain pidetään loppuun asti
Mitä parempi puun kasvu on, sen kannattavampaa sitä on lannoittaa. "Puhutaan, että lannoitettu puu on läskipuuta, mutta se ei haittaa mitään. Puunostaja ei katso sitä koskaan. Puusepänteollisuus löytää kyllä tarvitessaan tiukempaakin puuta."
Lannoituksesta on oltu aika hissukseen vuosikausien ajan luonnonsuojelullista syistä. Tervonenkin korostaa, että metsälannoitteita ei saa päästää vesiin.
Pertti Tervosen mukaan on harmi, että ihmiset jättävät usein metsän oman onnensa nojaan, siitä ei välitetä.
Metsänomistajia passivoi muun muassa puun alentunut kantohinta. "Siihen on vastaus, että pitää alkaa tuottaa enemmän puuta kuin ennen."
Tervosta harmittaa että perityt metsät ovat monesti tehottomassa käytössä.
"Metsistä ei osata luopua aikanaan, niitä pidetään kuolemaan asti. Ja sitten perikunta tarpoo ja tappelee. Mutta nykyään on tulossa uusi sukupolvi, joka oppii ymmärtämään metsän tuoton päälle", hän uskoo.
Uusi metsäverojärjestelmä on ehdottomasti entistä parempi tukemaan metsän hoitoa. "Vanha verojärjestelmä ei tue sitä, että metsiin panostetaan. Uudessa järjestelmässä voi metsiin käytetyn vieraan työvoiman kustannukset ja materiaalit vähentää käytännössä kokonaan. Se on merkittävä asia."
Tervosen mielestä metsänomistusta kannattaisi yhtiöittää yhteismetsien tyyliin. Yhtiö ostaisi metsiä ja metsäosuuksia voisivat sivulliset ostaa tai tulla omalla metsäpalstalla mukaan.
"Kuusamon yhteismetsä on erinomainen esimerkki siitä, miten tämmöinen kuvio toimii. Siellä jaetaan jatkuvasti osakkaille rahaa. Mutta se on niin hankala asia. Tunneasiat haittaavat."