Oulu Lyhyet vanhenemisajat hankaloittavat epäiltyjen metsälakirikosten ja -rikkomusten selvittämistä. Moni tapaus onkin jouduttu painamaan villaisella vanhenemisen takia.
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen viranomaispäällikkö Heikki Vähätalo pitää varsinkin metsälakirikkomusten kahden vuoden vanhenemisaikaa kohtuuttoman lyhyenä.
"Jos käsittely on tehty talvella, se selviää meille yleensä vasta kesällä. Katselmusten järjestäminen ja asianomaisten kuuleminen ottaa aikaa keskimäärin vuoden. Syyteharkintaan ei tämän jälkeen paljon aikaa enää jää", Vähätalo sanoo.
Vakavammat metsälakirikokset vanhenevat viidessä vuodessa. Viimeisten kuuden vuoden aikana Pohjois-Pohjanmaalla on jätetty syyteharkintaan 14 tapausta. Neljä niistä on johtanut sakkotuomioihin. Osa tapauksista ei ole ylittänyt syytekynnystä ja osa on jätetty käräjäoikeuksissa tuomitsematta rikkomusten vähäisyyden tai tahattomuuden takia.
Tuomioista kolme on annettu Koillismaalla ja yksi Ylikiimingissä. Kaikissa tapauksissa oli käsitelty lain vastaisesti arvokkaiden pienvesistöjen lähiympäristöjä.
Tapauksiin puututaan
Vähätalo torjuu varsinkin luontoväen usein esittämän epäilyn, että metsälain mukaisten arvokkaiden luontokohteiden hävittämistä katsottaisiin metsäkeskuksissa läpi sormien.
"Viime vuonna meillä oli kaksi epäiltyä tapausta, joita emme jättäneet syyttäjälle syyteharkintaan. Syynä oli tekojen vähäisyys. Lain mukaan vanhentuneita tapauksia ei myöskään jätetä syyttäjälle", Vähätalo sanoo.
Laki edellyttää teoilta tuottamuksellisuutta tai huolimattomuutta.
Vähätalo pitää Pohjois-Pohjanmaan tilannetta varsin hyvänä. Metsälakikohteita on alueella ylivoimaisesti eniten koko maassa. Viime vuoden loppuun mennessä kartoitetuista erityisen tärkeistä elinympäristöistä noin 38 prosenttia sijaitsi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella.
"Myös metsänkäyttöilmoituksiin suhteutettuna metsälakirikosten ja -rikkomusten määrä on pieni. Käyttöilmoituksia tehdään vuosittain yli 7 000", Vähätalo sanoo.
Kohteet kartoitettu
Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ympäristöpäällikkö Irmeli Ruokanen uskoo, että käräjöinti metsälakikohteiden ympärillä vähenee entisestään, kun kohteet on saatu viimein kartoitetuksi myös Pohjois-Pohjanmaalla. Savotta valmistui viime vuoden lopulla.
Erityisen tärkeitä ja siksi suojeltuja elinympäristöjä löytyi Pohjois-Pohjanmaalta kaikkiaan 22 300 kappaletta. Niiden yhteispinta-ala on 27 000 hehtaaria.
"Reilu kolmannes koko maan kohteista sijaitsee meidän alueellamme", Ruokanen sanoo.
Eniten metsälakikohteita on Kuusamossa. Myös Pudasjärveltä, Taivalkoskelta ja Limingasta löytyi kohteita keskimääräistä enemmän.
Puolet maakunnan metsälakikohteista on vähäpuustoisia soita ja kolmannes purojen ja norojen välittömiä elinympäristöjä.
Kohteiden kartoitus edistää Ruokasen mukaan luontoarvojen säilymistä ja kohentaa metsänomistajien oikeusturvaa.
"Kartoituksen venyminen Pohjois-Pohjanmaalla asetti metsänomistajamme eriarvoiseen asemaan maan muiden metsänomistajien kanssa. Parikymmentä kohdetta ehdittiin hakata tai ojittaa ennen kuin kartoitustiedot tavoittivat metsänomistajan", Ruokanen sanoo.