Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välinen työtaistelu heijastuu voimakkaasti pienten metsäkoneyrittäjien työtilanteeseen. Viikossa metsäkoneyrittäjille aiheutuu työriidasta neljän-viiden miljoonan euron tuotannonmenetys. Jos metsäalan autoyrittäjien menetykset lasketaan mukaan, luku kohoaa lähelle kymmentä miljoonaa. Metsäkonealalla toimivalla 1 300 yrityksellä on palveluksessa lähes 4 000 työntekijää.
"Puunkorjuu on käytännössä pysähdyksissä. Vain yksittäiset koneet pystyvät kenties tekemään mäntyharvennuksia", toteaa toimitusjohtaja Matti Peltola Koneyrittäjien liitosta.
Hänen mielestään työriidassa pitäisi löytää sopu ensi viikolla.
"Osapuolten pitäisi kantaa vastuunsa, ettei ulkopuolisille aiheutuisi ulkopuolisia vahinkoja. Tilanne pitäisi ratkaista normaaleilla työelämän säännöillä", Peltola vaatii.
Koneyrittäjien liiton jäsenyrityksille tehdyn kyselyn perusteella työt ovat tähän mennessä olleet keskeytyneenä keskimäärin neljä viikkoa. Jotkut yksittäiset yritykset ovat pystyneet tekemään töitä koko ajan. Osalla koneet ovat seisseet jo kaksi kuukautta, koska ennen työtaistelun alkua oli kelirikkoseisokkeja.
"Viime vuonna neljännes yrityksistä oli jo lähtökohtaisesti tappiolla. Mediaaniyrityksen koko vuoden tulos on palanut tässä kiistassa", Peltola sanoo.
Metsäkoneyritysten
pitäisi vahvistua
Metsäkoneyritykset työllistävät tavallisesti yrittäjän lisäksi neljästä viiteen työntekijää, mutta esimerkiksi Kainuussa on muutaman kymmenen hengen yrityksiä. Yritysten toipumista hankaloittaa se, että reilussa kymmenesosassa yrityksistä työntekijöitä on jo lähtenyt seisokin takia. Lähes kolmannes yrityksistä uskoo menettävänsä työntekijöitä.
"Alalla on ollut muutenkin ongelmia työvoiman saatavuuden kanssa. Vaikka seisokki päättyisi välittömästi, voi olla, että normaalirytmiin päästään vasta elokuussa. Eikä se tarkoita, että yritysten talous toipuisi tästä kolauksesta", Peltola kertoo.
Matti Peltola ennustaa, että aiheutuneiden menetysten paikkaaminen on vaikeaa monille koneyrityksille. Hän toivoo, että teollisuus käyttäisi kaikki mahdolliset keinot työskentelyn ylläpitämiseksi.
"Käytännössä se on äärimmäisen hankalaa, muun muassa puutavaran pilaantumiskysymysten vuoksi", Peltola lisää.
Alan pääomainvestoinnit ovat pienyrityksille tavallisesti suuria. Konetekniikan kehittyessä investointitahti on nopea, ja yritysten velkaantumisasteet korkeita. Seisokkien pitkittyminen syö myös alan tulevaisuuden näkymiä.
"Toiminnassa eletään kassavirrasta. Toivottavaa olisi, että rahoittajien kanssa pystytään sopimaan järjestelyistä, jotta tilanne päästäisiin vakauttamaan", Peltola sanoo.
Pitemmällä aikavälillä koneyritysten pitäisi pystyä vahvistamaan taloudellisia asemiaan ja taseitaan, jotta alan epävakaustekijöitä voitaisiin kestää paremmin. Peltola myöntää, että se on pienille metsäkoneyrityksille kova haaste.