Metsäkeskuksen mukaan taimikonhoidon pinta-ala pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä. Myös nuorten kasvatusmetsien ensiharvennusten pinta-alaa pitäisi kolminkertaistaa.
"Jos taimikko jätetään hoitamatta verrattuna siihen, että se hoidettaisiin, metsänomistaja voi menettää noin 1 000 euroa hehtaarilta. Ne ovat hoitamattomuuden kustannukset", arvioi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Piisilä.
Vuosittain Pohjois-Pohjanmaalla taimikkoa pitäisi harventaa 24 000 hehtaaria. Nyt taimikkoa harvennetaan vain noin puolet tästä määrästä.
Metsäkeskus on koonnut tiedot hoidettavien taimikoiden omistajista. Hoitamatonta taimikkoa omistaa noin 1300 metsänomistajaa. Jokainen heistä saa metsäkeskukselta kirjeen, jossa on kartalla osoitettuna kohde, missä taimikkoa pitäisi hoitaa.
"Emme ole aiemmin lähestyneet metsänomistajia tällä tavoin neuvomalla hoidossa kohdekohtaisesti. Voi olla, että kaikki metsänomistajat eivät itse tiedä metsänsä olevan taimikonhoidon tarpeessa. Osa metsänomistajista myös asuu kaupungeissa tai kokonaan toisissa maakunnissa. Kaikilla ole myöskään mielenkiintoa hoitaa metsäänsä", Piisilä arvioi.
Metsäkeskuksen kampanja on valtakunnallinen. Samanlaisella kirjekampanjalla lähestytään myös sellaisia metsänomistajia, joiden nuoret metsät tarvitsevat kiireesti ensiharvennusta.
Alla kolmevuotiasta, kuitupuuvaiheessa olevaa hoitamatonta taimikkoa on Pohjois-Pohjanmaalla oin 10 000 hehtaaria.
"Sekin olisi askel eteenpäin, jos saisimme kolmanneksen metsänomistajista innostumaan taimikonhoidosta ja harvennuksesta", Piisilä pohtii.
