Hanhet eivät kuulu Riistantutkimuksen vesilintulaskentaan, mutta hiljalleen taantunut metsähanhi on silti päässyt tarkkaan seurantaan. BirdLife Suomi perusti vuoden alussa metsähanhityöryhmän selvittämään linnun pesimäkannan kokoa, levinneisyyttä ja näissä tapahtuneita muutoksia.
Metsähanhen muuttoa tarkkailtiin jo keväällä ja kesän aikana käynnistettiin poikuelaskennat. "Poikueitakin löydettiin, joten aivan hälyttävä tilanne ei ole", kertoo työryhmän puheenjohtaja Jorma Pessa. Poikueita myös rengastettiin tulevaa tarkkailua varten.
Metsähanhi on kymmenessä vuodessa taantunut silmälläpidettäväksi lajiksi, mutta Suomen hanhikannasta tiedetään varsin vähän aikaisemmista tutkimuksista huolimatta. Perustettu työryhmä pyrkii nimittäin vihdoinkin selvittämään Suomen metsähanhikannan suuruuden.
Kantaa ei tiedetä
Ennen tarkkoja tietoja kannan koosta tai poikastuotosta, ei Jorma Pessan mukaan voida sanoa, metsästetäänkö metsähanhia kestävältä pohjalta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisemien tietojen mukaan (Metsästäjä 4/2002) Suomessa pitäisi pesiä enemmän kuin 1000-2000 paria, kuten yleensä on oletettu.
Tähän on helppo uskoa, sillä saalistilastot kertovat, että Suomessa ammutaan 7 000 metsähanhea vuosittain. Rktl:n Einari Väyrynen toteaa Metsästäjä-lehdessä, että Suomen metsähanhikannan on oltava oletettua suurempi, vaikka osa ammutuista hanhista kuuluukin Venäjällä pesivään kantaan.
Suomenkin metsähanhet levähtävät muuttomatkallaan Etelä-Ruotsin viljelyalueilla, joilla metsähanhet vähenivät 1990-luvulla neljänneksen. Myös Oulun seudulla lintuharrastajat ovat laskeneet muuttavien hanhien vähentyneen. Suunnitelmalliset muuttavien hanhien laskennat aloitettiinkin vuonna 2001.
Metsähanhityöryhmän puheenjohtaja Jorma Pessa on vielä varovainen arvioidessaan taantuman syitä. Metsästyksen vaikutuksesta ei osata sanoa, mutta elinympäristön muuttuminen näyttää yhdeltä varmalta syyltä.
"Soiden käyttö on 40 vuoden aikana muuttunut, mikä on kaventanut hanhien elinmahdollisuuksia. Levinneisyysalueen siirtyminen pohjoiseen kertoo kuitenkin tästä muutoksesta", Pessi kertoo.
Metsähanhi on kadonnut jo Suomenselältä. Nyt kanta keskittyy Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin, jossa ojitukselta säilyneitä soita on enemmän. Pessan mukaan tihentynyt metsäautotieverkostokin on saattanut häiritä metsähanhea.
Joutsen puhuttaa
Paljon puhutaan myös siitä, taannuttaako leviävä laulujoutsen metsähanhia. Työryhmä pyrkii selvittämään tätäkin, koska varsinkin metsästäjillä on tällainen sitkeä uskomus. Tehtävä ei silti ole helppo.
"Eivät ne ainakaan varsinaisesti kilpaile elinympäristöstä ja ravinnosta", Jorma Pessi muistuttaa. Uskomus saattaakin johtua siitä, että hanhet ovat harvinaistuneet samalla kun joutsen on yleistynyt. Metsähanhikantaan voi myös vaikuttaa maapetojen yleistyminen.
Hanhien rauhaisa kesänvietto päättyy ensi viikon tiistaina kello 12, jolloin alkaa koko loppuvuoden kestävä vesilintujen metsästys. Metsähanhen lisäksi meri- ja kanadanhanhi ovat riistalintuja ja metsästäjien ehkä eniten tavoittelemia lintuja.
Rktl:n Einari Väyrysen mukaan metsästys näyttää laukaisevan metsähanhen muuttovietin aikaisessa vaiheessa. Myös saalistilastot tukevat tätä, sillä suurin osa Suomessa pesivästä kannasta ammutuista joutuu saaliiksi metsästyksen alkupäivinä.
Metsähanhesta ei vielä voida sanoa varmasti, metsästetäänkö sitä kestävästi. Jos metsästys pysyy alle kymmenessä prosentissa, hanhikanta todennäköisesti kestää verotuksen. Tundrahanhien voimakkailla pesimäalueilla kestäväksi metsästykseksi on arvioitu 10-15 prosenttia kannasta.