Metsähanhesta on tullut pohjoisen lintu. Vielä 1970-luvulla se oli yleinen laji Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, nyt hanhi voi hyvin enää Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin soilla.
Samaan aikaan hanhen vähenemisen kanssa kansallislintu laulujoutsen on tehnyt räjähdysmäisen nousun. Hyvillä pesimäalueilla joutsenen pesiä alkaa löytyä muutaman kilometrin välein.
Monen hanhista huolestuneen metsästäjän syyttävä sormi osoittaa joutseneen. Jos hanhista on todella huolestunut, sitä sormea voisi joskus jättää koukistamatta liipaisimelle.
Tutkimusten valossa joutsenen kannan kasvua suurempi syy hanhen alamäkeen on liian kova metsästys. Näin on varsinkin Suomenselän alueella, jossa hanhi horjuu alueellisen sukupuuton rajoilla.
Joutsenen ja hanhen suhteesta ei ainakaan toistaiseksi ole tehty laajempaa tutkimusta. Vuonna 2000 Joensuun yliopiston ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tutkimuksessa todettiin, ettei joutsenen tulo uudeksi pesimälajiksi lintujärvelle vaikuttanut jouhi-, sini- ja lapasorsan, tavin, heinätavin tai haapanan määriin.
Entä sitten metsähanheen? Kemiläinen lintuharrastaja Pentti Rauhala on kartoittanut Kemin-Tornion seudun lintujärviä ja soita pian 40 vuotta. Muutama vuosi sitten Rauhala veti yhteen pesintätietonsa ennen ja jälkeen laulujoutsenen tulon.
"Vertailualueen linnustossa ei tapahtunut mitään muutoksia, jotka voidaan katsoa laulujoutsenen aiheuttamaksi", Rauhala tiivistää tuloksensa. Kahdeksalla aapasuolla pesi 1980-luvun alussa kaksikymmentä metsähanhiparia ja kaksi joutsenparia. 20 vuotta myöhemmin pesivien hanhien määrä oli jokseenkin sama, mutta joutsenpareja oli jo seitsemän. Hanhen lisäksi myös muiden vesilintujen määrä pysyi ennallaan joutsenen tulosta huolimatta.
Viime vuosina Rauhala on havainnut hanhikannan lähteneen lievään laskuun. Tätä tukevat myös muut havainnot pohjoisesta, mutta joutsenen piikkiin Rauhala ei sitä laske. Hänen havaintonsa joutsenesta kertovat muihin vesilintuihin varsin rauhallisesti suhtautuvasta linnusta, jonka vain yli lentävä lajitoveri saa suojaamaan reviiriään.
"Kemin-Tornion alueella hanhen metsästyspaine on noussut moninkertaiseksi. Kun hanhen metsästys alkaa 20. elokuuta, kaikki metsähanhet ovat paikallisia lintuja ja ne ammutaan pesimäsoilleen", Rauhala sanoo.
Birdlife Suomen metsähanhityöryhmän jäsenen Jorma Pessan mukaan hanhi on taantunut koko Euroopassa: myös siellä, missä joutsenten kanta ei ole samaan aikaan kohonnut. "Ekologit ovat arvioineet, että laulujoutsen ja metsähanhi eivät kilpaile keskenään. Lajien kannan kehitys on Suomessa mennyt vastakkaisen suuntaan, mutta ei ole todisteita, että hanhen taantuma johtuisi joutsenesta."
Joutsenen ja hanhen suhdetta tärkeämpänä tutkimuksen aiheena Pessa näkee keskittymisen puhtaasti metsähanheen. "Kiireellisintä olisi tutkia metsähanhen pesimäkannan kokoa ja pesimäbiologiaa sekä poikastuottoa. Tulisi myös arvioida, mikä on metsästyksen osuus kuolleisuudesta ja kysyä, onko hanhen metsästys kestävällä pohjalla."
Hanhi on monelle himoittu saalis. Meri- ja kanadanhanhien määrän kasvu on lisännyt hanhenmetsästyksen suosiota ja kasvattanut myös saaliiksi joutuvien metsähanhien määrää. Vuosittain Suomessa ammutaan noin 6 000 metsähanhea. Jos syksyn hanhimuutto pysähtyy huonojen lentokelien vuoksi, saalis kasvaa. Huippuvuonna 2006 Suomessa päätyi saaliiksi 11 200 metsähanhea, sanoo Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tutkija Veli-Matti Väänänen. "Silloin Venäjältä tuli kova hanhipurkaus, joka pysähtyi Suomeen vastatuulen ja saderintaman vuoksi."
Saalisluvut ovat RKTL:n saalistiedusteluista, ja Väänänen pitää niitä varsin luotettavina. Suomessa pesivän hanhikannan arvioiminen sen sijaan on paljon epätarkempaa. Virallinen arvio on 1 700-2 000 paria. Se voi olla Väänäsen mukaan alakantissa, mutta ei välttämättä paljon. Saalismäärät kertovat, että iso osa meillä metsästetyistä metsähanhista on Venäjällä pesiviä lintuja.
Väänänen ei ole kovin huolestunut metsästyksen vaikutuksesta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueen hanhikantaan. "Vaikuttaisi siltä, että pohjoisen Suomen metsästys on ollut kohtuullisen kestävällä pohjalla. Tosin metsähanhikanta on lievässä laskussa, siitä kertoo Etelä-Ruotsin talvehtimisalueella pienentynyt hanhien määrä."
Väänänen on enemmänkin huolissaan Suomenselän alueen metsästyksen kestävyyden kanssa. Suomenselkä on hanhiemme eteläisin yhtenäinen levinneisyysalue ja yhteydessä lajin vahvempaan esiintymään Pohjois-Pohjanmaalla enää kapealla kielekkeellä.
"Metsähanhen heikko menestys Suomenselällä juontuu elinympäristön muutoksesta, lähinnä soiden kuivatuksesta. Metsästyksellä voi olla iso vaikutus lajiin paikallisesti. Jos hanhisuon yksi pesivä vanha pari ammutaan pois ja nuoret linnut kuolevat muuttomatkalla, pesimäsuo on vaarassa autioitua."
Paikallisen sukupuuton vaara on suuri, koska hanhi on hyvin uskollinen synnyinalueelleen. Nuoret metsähanhet kun haluavat palata pesimään synnyinsoilleen.