Met­sä­hal­li­tus pe­rus­taa kolme laajaa jat­ku­van kas­va­tuk­sen aluet­ta, kaksi niistä Poh­jois-Suo­mes­sa

Metsähallitus Metsätalous Oy perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta Rautavaaralle, Suomussalmelle ja Savukoskelle.

Jatkuvan kasvatuksen ideana on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Avohakkuita tehdään vain poikkeustapauksissa.
Jatkuvan kasvatuksen ideana on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Avohakkuita tehdään vain poikkeustapauksissa.
Kuva: Matti Räty

Metsähallitus Metsätalous Oy perustaa kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta Rautavaaralle, Suomussalmelle ja Savukoskelle, Metsähallitus tiedottaa.

Alueet on valittu siten, että ne edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä. Niillä on myös muita maankäyttömuotoja kuten esimerkiksi virkistys- ja matkailukäyttöä samoin kuin maisema-arvoja.

Oleellista jatkuvassa kasvatuksessa on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut sekä alle 0,3 hehtaarin pienaukot. 

Avohakkuita tehdään vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen seurauksena. Uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä.

– Jatkuva kasvatus on houkutteleva metsien käsittelyvaihtoehto ja haluamme sen pitkäaikaisesta toimivuudesta lisää luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa. Tärkeää on myös tietää, milloin ja miksi menetelmä ei johda haluttuun lopputulokseen, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa tiedotteessa.

Erityisesti halutaan varmistua siitä, että luontaisesti syntyvistä taimista kehittyy terveitä, laadukkaita ja tehokkaasti hiiltä sitovia puita. Lisäksi seurataan hiilinielun, puuston määrän ja hiilivaraston kehittymistä.

Mallialueille laaditaan käsittelyohjelmat, joissa vuosittain käsiteltävä pinta-ala, käsittelytavat ja hakkuumäärä tarkentuvat. Selvitettäviä asioita ovat myös muun muassa metsien eri käyttömuotojen, monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen, tuhonkestävyys sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuus.

Seurantajakso on 30 vuotta ja tuloksista raportoidaan vähintään viiden vuoden välein. Tavoitteena on tehdä yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsätehon kanssa.