Metsähallituksen luontopalvelut palkitsi kolme vapaaehtoistoiminnan keulakuvaa. Esteri Ohenoja, Martti Ohenoja ja Tauno Ulvinen ovat lajimääritystyön ammattilaisia, jotka ovat jatkaneet eläkkeelle jäätyään työtään Oulun yliopiston kasvimuseolla.
Oulun yliopiston kasvimuseolta löytyy Emeritaario, emeritustutkijoiden työtila. Siellä eläkkeelle jääneet filosofian tohtorit Esteri Ohenoja ja Tauno Ulvinen jatkavat työtään Suomen luonnon hyväksi. Tauno Ulvisen mielenkiinnon kohteena ovat sammalet ja putkilokasvit. Esteri Ohenoja on sen sijaan erikoistunut sieniin. Martti Ohenoja työskentelee kotona Kiimingissä samoissa merkeissä.
Esteri Ohenoja kertoo jokin aika sitten palanneensa Kuolan niemimaalta. Hallussa eivät siis ole ainoastaan Suomen maankamaralla tavattavat lajit.
Mikä saa tutkijoita jatkamaan työskentelyä vielä eläkkeelläkin? "Hulluus", vastaavat Ohenoja ja Ulvinen ensin. He jatkavat, että kyse on luonnollisesti muustakin, ikuisesta tiedonjanosta.
Ilmastonmuutos, metsien pirstaloituminen ja ennallistamistoimenpiteet puhuttavat. Ilmastonmuutos näkyy selvimmin linnuissa ja perhosissa yksittäisten lajien runsastumisena tai vähentymisenä. Sen sijaan sammalissa, putkilokasveissa ja sienissä muutokset ovat Ohenojan ja Ulvisen mukaan vähittäisempiä ja hitaita.
Näkymättömillä maaperän asukkailla kuten esimerkiksi sienillä saattaa kuitenkin olla huomattava merkitys muille lajeille -- myös ihmisille.