Metsähallituksen palvelutarjonta laajenee, kun valtion liikelaitos tehostaa toimiaan tuoreimmilla tulosalueillaan Foriassa ja Moreniassa.
Vajaa vuosi sitten toimintansa aloittanut Foria alkaa tänä vuonna markkinoida metsäomaisuuden hoidon palveluita kaikille metsänomistajille eli myös yksityismetsänomistajille. Tähän saakka Foria on suunnannut palveluitaan metsää omistaville yrityksille ja yhteisöille.
"Raha kasvaa puussa", heittää Forian johtaja Pertti Tuomi. Hän tosin muistuttaa, ettei tuottoa kannata odottaa tumput suorina, vaan metsäomaisuudestaan täytyy myös pitää huolta.
Metsänomistajille Foria tarjoaa palvelupaketteja "täyden palvelun sopimuksista" täydentäviin ja räätälöityihin palveluihin, asuipa asiakas sitten Oulussa tai Taivalkoskella. Apua asiakas saa muun muassa metsänhoitoon, puunkorjuuseen, puukauppaan, ympäristönhoitoon, rahoitustukihakemuksiin, lomamökkitonttien myyntiin, ojituksiin, lannoituksiin ja verotusasioiden hoitoon "yhden luukun periaatteella".
Tuomi myöntää, että metsäomaisuuden hoidon kilpailuttaminen on toistaiseksi harvinaista kunnissa kuten muissakin yhteisöissä. Niissä metsäomaisuuden hoito on tähän saakka ollut enimmäkseen metsänhoitoyhdistysten kontolla. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi alan merkittäviä palveluntarjoajia ovat lähinnä UPM, Stora Enso sekä Metsäliitto.
Tuomen mukaan Foria mielii päästä 5-10 vuodessa "merkittäväksi metsäomaisuuden hoitajaksi Suomessa".
Tuomen mukaan esimerkiksi kunnilla on metsäomaisuutta noin 500 000 hehtaaria ja niiden metsäomaisuuden arvo on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Tyypillinen pohjoispohjalainen kunta omistaa metsää ehkä noin 2 000 hehtaaria. Sen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa ja sen tuottomahdollisuus on vuodessa noin 100 000-140 000 euroa.
Yksityismetsien omistajan keski-ikä on melko korkea, 59 vuotta. Yksityismetsien omistajista yli puolet eli 54 prosenttia asuu metsätilan ulkopuolella isommissa ja pienemmissä taajamissa. Perikuntien omistuksessa on suomalaismetsistä noin neljännes.
Melko tyypillinen yksityismetsänomistaja omistaa Pohjois-Suomessa metsää 70 hehtaaria. Metsäomaisuuden arvo on tuolloin noin 120 000 euroa ja vuotuinen tuottomahdollisuus noin 3 600 euroa.
Laatumaan linjoilla
Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut Morenia jatkaa maa-ainesmarkkinoilla Laatumaa-tulosalueen aikana vakiintuneilla linjoilla. Maa-ainestoiminnan Metsähallitus irrotti omaksi tulosalueekseen tontti-, metsäkiinteistö- ja maa-aineskauppaan keskittyneestä Laatumaasta, koska näin maa-ainestoimintaa voidaan kehittää entistä tehokkaammin, sanoo Morenian johtaja Pertti Oikarinen.
Morenia pyrkii nostamaan maa-ainestoiminnan liikevaihdon vuoteen 2007 mennessä 20 miljoonaan euroon ja tuloksen kolmeen miljoonaan euroon. Tavoitteeseensa liikelaitos pyrkii hankkimalla raaka-ainevarantoja erityisesti Etelä-Suomessa ja kasvukeskusten läheisyydessä.
Metsähallituksen maa-ainestoimintaa alettiin kehittää omaksi liiketoiminnakseen 1990-luvun puolivälissä ja vuodesta 1998 se on ollut osana Laatumaata. Maa-aineksen liikevaihto oli viime vuonna noin yhdeksän miljoonaa euroa ja tulos noin miljoona euroa. Toimitusmäärillä mitattuna Metsähallitus on maamme kolmanneksi suurin maa-aineskauppias 3,5 prosentin markkinaosuudellaan. Sen asiakaskuntaan kuuluu muun muassa Tieliikelaitos ja VR-konserni sekä betonitehtaita, asvalttiyrityksiä, kaupunkeja ja kuntia.
Tulosalueen johtaja ja puolet Morenian muusta henkilöstöstä työskentelee Metsähallituksen Oulun konttorissa. Kaikkiaan tulosalueella on 13 työntekijää.
Valtion liikelaitoksena Metsähallituksen toimenkuvaan kuuluu kantaa huolta paitsi talousmetsien kunnosta, myös luonnonsuojelusta. Luonnonsuojelualueiden hankinnat Metsähallitus rahoittaa maan myyntituloilla. Laatumaan suurin yksittäinen kauppa on ollut Ruuhensuon yhteismetsältä ostettu ja Syötteen kansallispuistoon liitettävä noin 350 hehtaarin alue, joka maksoi liki 1,5 miljoonaa euroa.
Iso-Syötteen kunnallistekniikan valmistuminen toi Laatumaalle myyntiin noin 150 tonttia Syötteen keskeisimmältä alueelta, Oikarinen kertoo. Hänen mukaansa Laatumaa pääsee myymään kiinnostavia uusia tontteja Kuusamon Rukalta mahdollisesti jo tämän vuoden aikana.
Lampaatkin avuksi
Osana Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lapin läänin lounaisosan metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa Metsoa Metsähallitus on aloittamassa Haukiputaan edustalla Satakarin saaren ennallistamista, kertoo luontopalveluiden aluejohtaja Arto Ahokumpu kevään suunnitelmista.
Reippaan 50 hehtaarin suuruisen saaren on vallannut viljelymännikkö, joka aiotaan kaataa. Alue aiotaan kunnostaa hoidetuksi hakamaaksi. Avuksi otetaan lampaat ja vuohet, jotka pääsevät laiduntamaan saarelle jo ensi kesänä.