Metsähallitus kertoo jatkavansa erävalvontaa katkeamatta koronavirusepidemiasta huolimatta.
Metsähallituksen mukaan muun muassa suurpetovalvonnalle on nyt erityistä tarvetta, sillä vihjeitä petojen häirinnästä tulee edelleen.
Pohjois-Suomessa esimerkiksi ahmoja on erävalvonnan mukaan seurattu ja yritetty saada hengiltä.
– Valvonnalle on tilausta koko ajan, voisi sanoa jopa, että valitettavasti. On hieno asia, että ihmiset pääsevät liikkumaan lähiluonnossa turvallisesti ilman tartuntariskiä ja harrastamaan esimerkiksi kalastusta tai metsästystä. Se on kuitenkin valitettavaa, että kaikilla ei ole harrastuksiin vaadittavia lupia tai toimitaan muutoin vastoin lainsäädäntöä, sanoo ylitarkastaja Juha Ahonen Metsähallituksen tiedoteessa.
Suurpetojen tahallinen häirintä ja seuranta on yleinen ongelma keväisin. Metsähallituksen erävalvonnan mukaan häirintä jatkuu tälläkin hetkellä poikkeusoloista huolimatta. Ihmiset etsivät petoja tavallisesti moottorikelkoilla.
Poronhoitoalueella ajettavana on yleensä ahma mutta alueen ulkopuolella ilmoitusten perusteella useimmiten susi. Eläinten jälkiä saatetaan seurata useiden kymmenien kilometrien, joskus jopa yli sadan kilometrin matkalla, ja jäljet pyritään seurannan yhteydessä usein ajamaan piiloon.
Metsähallituksen erävalvonta teki viime vuonna 301 tarkastusta, jotka liittyivät suurpetojen pyyntiin. Kyse oli sekä laillisen metsästyksen valvonnasta että epäillystä laittomasta pyynnistä.
Suurpetoihin liittyvä valvontaa tehtiin erityisesti karhun metsästysaikaan. Lisäksi suden, ilveksen ja ahman poikkeuslupapyynnin ehtojen valvonta työllisti erätarkastajia.
Poronhoitoalueella ahman poikkeuslupametsästys sujui valvonnan näkökulmasta moitteetta. Erävalvonta sai sen sijaan muutamia vihjeitä yksittäisistä suden vahingoittamisyrityksistä. Yhtä susilaumaa yritettiin pyytää jalkanaruilla ja myrkyttää.
Joka kymmenes rikkoi lakia luonnossa
Metsähallituksen erävalvonta tarkasti viime vuonna 8700 maastossa liikkujaa. Joka kymmenes näistä olli liikkeellä ilman harrastukseen liittyvää lupaa tai ei noudattanut lainsäädäntöä. Tavallisimmin rikkeisiin syyllistyvät kalastajat.
Tarkastetuista kalastajista 84 prosenttia kalastia luvallisesti ja lain kirjaimen mukaan. Tyypillisiä rikkeitä olivat sen sijaan pyydysten puutteellinen merkintä ja kalastonhoitomaksun laiminlyönti. Metsästäjillä luvat olivat paremmin hallussa, kuten myös edellisvuosina. 96 prosenttia metsästäjistä selvisi tarkastuksesta puhtain paperein. Tyypilliset rikkeet olivat aseen kuljettaminen väärin ajoneuvossa ja puutteellinen suojavaatetus hirvijahdissa.
– Kanalintujen tieltä ampumisesta tuli runsaasti vihjeitä, Juha Ahonen sanoo.
Prosentuaalisesti eniten ongelmia oli maastoliikenteessä. Heistä 74 prosenttia oli liikkeellä luvallisesti ja laillisesti. Erävalvontaraportin mukaan luvaton kelkkailu urien ja reittien ulkopuolella on yleistynyt. Loppukesästä ja syksyisin ongelmana on mönkijöiden luvaton käyttö sieni- ja metsästysretkillä. Maastoliikenteeseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.
Rikkeiden osuus on pysynyt viime vuosina kymmenen prosentin tuntumassa, kun mukaan lasketaan kaikki erävalvonnan tekemät tarkastukset. Vielä kymmenen vuotta sitten rikkeiden osuus tarkastuksista pysytteli seitsemän prosentin tienoilla.