Pudasjärven kaupunginjohtajan Pauli Harjun ehdotus (Kaleva 4.3.) Iso-Syötteen länsirinteen ottamisesta laskettelukäyttöön ei herätä innostusta aluetta hallinnoivassa Metsähallituksessa.
Harjun esitystä pidetään lähinnä yllättävänä, koska Iso-Syötteen retkeilyalueeseen sisältyvän rinteen jättämisestä rauhaan on sovittu aikoinaan varsin yksituumaisesti erityisessä Syöte-työryhmässä. Siinä myös Pudasjärven kunta oli edustettuna.
Asia oli esillä 90-luvun lopussa, kun retkeilyaluetta oltiin liittämässä Natura 2000 -verkostoon.
"Veikkaisin, että vaikea on lähteä esitykselle vihreää näyttämään", tuumii metsätalouden maankäyttö- ja ympäristöpäällikkö Juhani Karjalainen.
Aluejohtaja kehottaa hautaamaan ajatuksen
Pudasjärven kaupunki ei ole tehnyt esitystä suoraan Metsähallitukselle, eikä laitoksella ole siihen toistaiseksi virallista kannanottoa.
"Aina silloin tällöin asia on noussut esille, eikä se ole johtanut mihinkään. Tämänkin esityksen toteutumista pitäisin epärealistisena Naturan takia. Ajatus kannattaisi jo haudata, ja alkaa kehittää aluetta muista lähtökohdista", opastaa aluejohtaja Hannu Lehtonen luontopalveluista.
Pauli Harju on perustellut hiihtokeskuksen laajentamista Iso-Syötteen länsipuolelle kompensaationa uusimmista vanhojen metsien suojelupäätöksistä. Pudasjärvellä suojeluun siirtyy 1 500 metsähehtaaria.
Aurinkorinteillä uutta houkuttavuutta
Harjun mukaan uudet laskettelurinteet toisivat lisää houkuttavuutta hiihtokeskukselle, koska ne olisivat tunturin aurinkoisella puolella, jossa laskettelijat parhaiten viihtyisivät. Alueelle sopisi 3-4 uutta rinnettä.
Hannu Lehtonen muistuttaa, että Metsähallitus on panostanut viimeisten viiden vuoden aikana voimakkaasti palveluiden parantamiseksi muun muassa reitistöjen ja kansallispuiston luontokeskuksen rakentamisen kautta.
Yhteistyö alueen toimijoiden kanssa on sujunut hyvin koko laajan puistoalueen vetovoiman lisäämiseksi. "Kävijätutkimusten mukaan matkailijat arvostavat hienoa luonnonympäristöä. Lisärinteiden raivaus olisi menetys alueelle kokonaisuutena", Lehtonen pohtii.
Luparuljanssi
kestää vuosia
Länsirinteen rakentaminen merkitsisi Natura 2000 -alueen luontoarvojen heikentämistä merkittävästi. Ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa Pohjois-Pohjanmaa ympäristökeskuksesta pitää selvänä, että hakijalla olisi tehtävä sen vuoksi Natura-arviointi.
Lausuntokierroksineen edessä olisi vuosien prosessi, jossa lopullisen ratkaisun tekisi valtioneuvosto. EU:n komissiokin kannanotto asiaan viime kädessä tarvittaisiin.
Koska Natura-aluetta voidaan lähteä romuttamaan vain yleisen edun vuoksi tai pakottavasta syystä, tulos olisi todennäköisesti se, ettei lupaa toimenpiteelle heltiäisi.
"Tässä tapauksessahan suojelun purkua haettaisiin lähinnä yritystoiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi", Pahtamaa huomauttaa
Mutkia matkaan tulisi myös siitä, että tilalle pitäisi löytää vastaavanlaisia luontotyyppejä kuin mitä rakentamisessa menetettäisiin.
Kun kyse on tunturin rinteiden vanhasta luonnonmetsästä ja lakialueiden tunturiluontotyypeistä, korvaavien alueiden löytyminen ei todennäköisesti onnistuisi.
"Mielestäni hakijalla kannattaisi simuloida luvan tiukkoja myöntämisedellytyksiä ja miettiä, onko prosessiin lähteminen viisasta. Se kun myös maksaa hakijalle", Pahtamaa sanoo.