Ilmastonmuutoksen kriisi ylittää planeettamme sietokyvyn rajat. Stockholm Resilience Centerin mukaan olemme edennet turvalliseen toimintaympäristön yli, kun tarkastelemme ilmastomuutosta, biodiversiteettiä eli eliökunnan monimuotoisuutta sekä maankäyttöoikeuksia.
Metsät ja niiden käyttö on keskeisessä roolissa osana korjaavia toimenpiteitä. Metsät toimivat isona osana luonnonmukaisia ratkaisuja, jotka voivat vähentää kasvihuonepäästöjä parhaimmillaan yli 30 prosenttia.
Mielestäni keskeisiä osatekijöitä ilmastomuutoksen hallinnassa ovat luonnonmetsien ylläpitäminen, metsänhoito, hiilidioksidin varastointia lisäävät toimenpiteet sekä metsien ennallistaminen. Metsäbiotalous on tärkeä tekijä kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Siksi metsäbiotalouden keskeistä roolia täytyy tuoda esille monella tavalla – kommunikoimalla, tietoisuuden lisäämisellä ja toimenpiteiden toteuttamisella laajasti. Toimenpiteillä voidaan taistella ilmaston kriisiä vastaan ja hillitä ilmaston lämpenemistä alle 1,5 asteen tavoitteeseen.
Metsäbiotalouden tulee sisältää ainoastaan sellaisia käytäntöjä, tuotantotapoja ja teknologioita, jotka auttavat tuomaan ilmastonmuutoksen ”turvalliseen toimintatilaan”. Tämä koskee maankäytön ja luonnon monimuotoisuuden huomioonottamista. Tällaiset toimenpiteet ovat muun muassa metsien suojelu, metsien uusiminen ja sekä erilaiset uudistavat käytännöt.
Käytännössä metsien hävittämisen ja heikentämisen sijaan tarvitaan innovatiivista ja tehokasta metsäbiomassan käyttöä erityisesti materiaalisovelluksiin. Myös kiertobiotalous on tärkeässä roolissa – se, mikä on luokiteltu jätteeksi, voi olla raaka-aine jollekin toiselle.
Kierrättämällä voidaan hillitä kulutusta. Metsien hyötyjä tulee myös korostaa elinympäristöjen näkökulmasta erityisesti hyönteisten populaatioille, sillä se lieventää huomattavasti luonnon monimuotoisuuden romahtamista ilmastonmuutoksen ja maatalouden seurauksena.
Rukalla Kuusamossa toteutetaan jo toista kertaa suuri kansainvälinen biotalouden foorumi, World Bio Economy Forum 11.–13. syyskuuta. Mukana järjestelykomiteassa on ollut biotalouden tunnetuimpia osaajia eri puolilta maailmaa. Verkostorakenne toimii, ja syksyn tapahtumaan onkin tulossa alan osaajia viideltä eri mantereelta ja viidestätoista eri maasta keskustelemaan erityisesti metsäbiotalouden tilasta.
Tapahtuman viidestä paneelista yhdessä pureudutaan biotalousstrategioiden toteuttamiseen. Keskustelua johtaa biotalouden kummisetänäkin tunnettu Christian Patermann. Paneelissa edustus on muun muassa USA:sta, EU:sta ja tuoreimmista biotalousstrategioiden toteuttaneista maista kuten Iso-Britanniasta ja Itävallasta.
Koska biotalousstrategiat ovat alueellisia, tässä paneelissa kuullaan myös espanjalaisen Baskin maakunnan edustajan sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harjun näkemykset.
Metsäteollisuuden yksi arvostettu naisjohtaja Aida Greenbury vetää yhtä keskustelua. Sähköä ilmaan voi odottaa, sillä paneeliin osallistuvat Greenpeace, EFI, Luke ja ABAG Brasiliasta. Maailman metsäteollisuuden johtajia haastattelee metsäbiotalouteen erikoistunut journalisti Mark Rushton. Keskustelun biomassan käytöstä vetää kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto. Esillä on lisäksi se, miten voidaan lisätä biopohjaisten muovien käyttöä.
Itse olen työskennellyt Greenpeacessa 25 vuotta useissa eri rooleissa kansainvälisesti Tyynenmeren alueella, Uudessa-Seelannissa ja Indonesiassa. Päätehtäväni Greenpeace Internationalissa on pyrkiä löytämään ratkaisuja metsien tuhoutumiselle ja häviämiselle.
Olin yksi perustajista High Carbon Stock Approach (HSCA) -monisidosryhmässä, ja olen kehittänyt vuodesta 2011 lähtien HCSA-metodologiaa, jossa yritysten ja hallitusten sitoutuminen metsien säilyttämiseen (No Deforestation) pyritään laittamaan käytäntöön.
Rukan World Bio Economy Forum tuo yhteen monipuolisen ryhmän huippuosaajia metsäbiotalouden eri osa-alueilta keskustelemaan ja väittelemäänkin metsien roolista ilmastomuutoksen hillinnässä. Odotan Rukan tuovan esille suosituksia siitä, kuinka voimme hyödyntää metsäbiotalouden toimenpiteitä ilmastomuutoksen hillitsemisessä. Samalla haen selvennystä siihen, minkälainen metsäbiotalous suojelee ilmastoa.
Etsin myös todellisia yhteisiä toimenpiteitä, jota biotalouden eri sidosryhmät voisivat toteuttaa pohjoisessa ja etelässä – boreaalisessa eli pohjoisella metsävyöhykkeellä tai lauhkean alueen sekä yhtälailla trooppisen alueen metsissä.
Grant Rosoman on globaalin metsäteollisuuden johtava asiantuntija kansainvälisessä Greenpeace-ympäristöjärjestössä. Suomennettu teksti perustuu World Bio Economy Forum -sivustolla 17. kesäkuuta julkaistuun Rosomanin haastatteluun.