Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda Oulussa ka­ran­tee­niin?

Met­säau­to­tiet, met­sän­hoi­to­ta­pa ja pa­lo­len­not – siinä syitä Suomen mal­til­li­siin met­sä­pa­loi­hin

Vaikka Suomessa ei metsiä juuri haravoidakaan, toisin kuin presidentti Trumpin puheista saattoi ymmärtää, metsäpalojen torjuntamme kelpaa ainakin osin...

Viime kesä oli Suomessa kuiva, mutta todella suurilta metsäpaloilta vältyttiin.
Viime kesä oli Suomessa kuiva, mutta todella suurilta metsäpaloilta vältyttiin.
Kuva: Vesa Joensuu

Vaikka Suomessa ei metsiä juuri haravoidakaan, toisin kuin presidentti Trumpin puheista saattoi ymmärtää, metsäpalojen torjuntamme kelpaa ainakin osin malliksi maailmalle.

Ruotsin metsissä roihusi isosti viime kesänä, ja nyt Kalifornian laajat maastopalot aiheuttavat ihmishenkien menetyksiä ja suurta aineellista tuhoa. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kehotti ottamaan esimerkkiä Suomen tavasta hoitaa metsiä.

Viime kesä oli Suomessa kuiva, mutta todella suurilta metsäpaloilta vältyttiin. Miksi maailmalla ja naapurimaissakin palaa, mutta Suomessa metsäpalot taltutetaan yleensä jo niiden alkuvaiheessa, sisäministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski?

– Kalifornian metsäpalot ovat kovin erilaisia kuin Suomen metsien palot. Siellä on kuumaa ja kovia tuulia, kukkulaista maastoa ja hyvin öljypitoisia puulajeja, jotka ruokkivat paloja.

– Suomessa palot havaitaan nopeasti muun muassa metsäpalojen tähystyslentojen ja satelliittiseurannan avulla. Erittäin suuri merkitys on sopimuspalokunnillamme, jotka ovat lähtövalmiudessa koko maassa. Ruotsissa vastaavaa järjestelmää ei ole, ja viime kesänä huomattiinkin, että siellä sammuttajista tuli pulaa. Venäjällä metsäpalojen torjunnan voimavarat ovat suuret, mutta taktiikka erilainen kuin meillä: palon annetaan joskus levitä tiettyyn rajaan saakka, ennen kuin sitä aletaan sammuttaa.

Mikä merkitys metsäpalojen torjunnassa on Suomen tiheällä metsäautotieverkostolla?

– Sen merkitys on suuri. Metsäautoteitä pitkin sammuttajat ja kalusto saadaan usein melko lähelle palopaikkaa ja tie voi toimia myös palokatkona. Metsäteillä liikkuu ihmisiä kesäisin melko paljon. Se on sekä hyvä että huono asia: palot havaitaan usein pian, mutta auton ikkunasta heitetty tupakantumppi saattaa sytyttää palon.

Tukeeko suomalainen metsänhoitotapa metsäpalojen torjuntaa?

– Kyllä. Meillä on lähes miljoona metsänomistajaa, ja he haluavat pitää huolta omaisuudestaan. Toisaalta emme edes tiedä aivan tarkkaan kaikkia syitä, jotka ovat jo kauan estäneet suuret metsäpalot Suomessa.

Metsäpalojen torjunta ja sammuttaminen on sisäministeriön vastuulla, maa- ja metsätalousministeriö kiinnittää huomion metsän tuottoon ja ympäristöministeriö tarkastelee metsää ympäristöarvojen kautta. Onko keskusteluissa noussut esille mahdollisuus antaa metsän joskus vain palaa, jotta luonnon monimuotoisuus lisääntyisi?

– Luonnonpuistoissa metsäpaloja ei sammuteta, muualla sammutetaan. Talousmetsä on omaisuutta, jota varjellaan tuhoutumiselta. Metsäähän kyllä kulotetaan monimuotoisuuden edistämiseksi. Siihen tosin liittyy riski palon leviämisestä. Niin on joskus käynytkin.

Ilmastonmuutos saattaa lisätä metsäpalojen riskiä Suomessakin. Miten suurpaloja torjutaan jatkossa?

– Nykyinen järjestelmä on hyvä ja uusia keinoja kehitetään. Esimerkiksi oululaisen yrityksen kehittämä, maastoon levitettävä aine metsäpalojen torjuntaan saattaa tulla operatiiviseen käyttöön, jos se todetaan lisäkokeissa kyllin tehokkaaksi. Kaiken kaikkiaan meillä on Suomessa vahvaa osaamista metsäpalojen torjunnassa, ja tar­joamaamme osaamista arvostetaan maailmalla.

– Metsäpalojen tähystyslentoja jatketaan koko maassa 26 reitillä, vaikka ajoittain kuuleekin mielipiteitä, että toiminta on liian kallista. Näiden lentojen merkitys palojen torjunnassa on kuitenkin suuri.

Onko meillä tarvetta kouluttaa vapaaehtoisia metsäpalojen torjuntaan?

– Pelastustoimenjohtaja voi määrätä kansalaisia osallistumaan metsäpalon sammutukseen. Tähän ei ole tarvinnut turvautua kymmenin vuosiin, mutta tarvittaessa tämä mahdollisuus otetaan käyttöön.

Suurin osa pieniä paloja

Suomessa palaa keskimäärin 300–800 hehtaaria metsää vuodessa.

Suurimmat metsäpalot ovat yleensä 50–100 hehtaarin suuruisia.

Yleisin syttymissyy on ihmisten varomaton avotulen käsittely.

Metsäpalot luokitellaan maapaloiksi, pintapaloiksi ja latvapaloiksi.