Parhaita tehtaita ylläpidetään ja niiden kapasiteetteja lisätään, mutta samalla vanhoja yksikköjä hiljalleen suljetaan. Näin kiteyttää selluvalmistaja Metsä-Botnia Oy:n toimitusjohtaja Erkki Varis metsäteollisuuden nykytilanteen ja tulevaisuuden Suomessa. Hän uskoo, että uudet paperitehtaat rakennetaan sinne, missä on tärkeimmät markkinat. Suomeen paperikoneita ei ole tehty seitsemään vuoteen.
"Koska Suomen kuitupuuvarat ovat täyskäytössä ja olemassa oleva sellukapasiteetti perustuu osittain jo nyt puun tuontiin, ei uusien paperi- ja sellutehtaiden rakentaminen ole mahdollista", Varis maalailee.
Kotimaahan ei haluta investoida, sillä "Venäjän osuuden kasvattaminen Suomen puuhuollosta on liian riskistä".
Lisäksi investointi-ilmapiiri on Erkki Variksen mukaan parantunut ratkaisevasti EU:n ulkopuolella, esimerkiksi Etelä-Amerikassa. Tämä tarkoittaa sitä, että investoinnit suuntautuvat valtaosin Euroopan ulkopuolelle. Tällä hetkellä tuotantoa viedään Kiinaan ja Etelä-Amerikkaan, tulevaisuudessa Intiaan.
Oulussa OP-ryhmän valtakunnallisella metsäpäivällä puhunut Varis katsoo, että koko Suomen metsäteollisuus on käännepisteessä. Elinkaaren huipulta suunta voi jatkua vain alaspäin.
"Osaamisessa olemme vielä maailman kärjessä, mutta osaaminen on tasoittumassa", Varis toteaa ja lisää, että kiinalaiset, chileläiset ja brasilialaiset ottavat koko ajan Suomen etumatkaa kiinni.
Kilpailukyky
voidaan pelastaa
Maailmantalouden suhdannehuipun jäädessä selän taakse talouskasvu hidastuu, eritoten Euroopassa. OP-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen myös odottelee velkaongelmaisen USA:n kauppataseen alijäämän jäljiltä ennätysheikkoa dollaria. Tanskanen toivoo, että suomalaisyritykset innostuisivat investoimaan kotimaahan, sillä niiden tulorahoitustilanne on hyvä ja euroalueen korot pysynevät alhaalla.
MTK:n puheenjohtajan Esa Härmälän mielestä suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvylle on vielä paljon tehtävissä.
"Metsissämme on aiempaa enemmän puuta ja ne myös tuottavat enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta suomalaisen puutavaran jalostus ei ole kasvanut vuosiin."
Myös Härmälän mielestä teollisuuden pitäisi investoida kotimaahan. Hän luottaa kotimaisten puuvarojen riittävyyteen ja puunjalostuksen kannattavuuteen.
Venäjällä on maailman suurimmat metsävarat, ja Etelä-Amerikassa metsä kasvaa nopeimmin. Markkinoiden kasvu tulee Aasiasta.
"Vaarana on, että Euroopan metsäteollisuudesta tulee taantuvaa kotimarkkinataloutta ellei kilpailukykyä ylläpidetä", Esa Härmälä toteaa.
Hänen mukaansa Suomessa kiertoaikojen lyhentäminen olisi täysin mahdollista.
"Olisiko osassa metsiämme syytä tähdätä kuitupuun kasvattamiseen? Suomessa ei kannata keskittyä tulevaisuudessa huonolaatuisen mäntytukin kasvattamiseen. Sille löytyy liikaa kilpailevia vaihtoehtoja alhaisemman kustannustason maista", Härmälä kertoo.
Pohjoissuomalaisen puunjalostajan näkökulmasta sahatavaran kysyntä on kohtuullista, mutta tulosta ei tästä huolimatta tahdo tulla. Pölkky Oy:n toimitusjohtajan Jouko Virranniemen mukaan alan kustannusrakenne pitäisi saada kuntoon.
"Nyt meillä ei ole kilpailukykyä maailman markkinoilla. Teknisesti sahat ovat korkealla tasolla, mutta se ei tahdo riittää. Myös raaka-aineen hinnassa pitäisi olla joustoa."