Lohtajan Vattajanniemellä, Vattajan dyyni -Life-hankkeessa, ennallistetaan luontoa tavoilla, joita pohjoisessa Suomessa ei ole aiemmin nähty. Lahopuuston lisääminen räjäyttämällä ja dyynien pinnanmuotojen ja kasvillisuuden palauttaminen ovat koko Suomessa hyvin harvoin käytettyjä menetelmiä.
Pioneerit ovat syksyn mittaan kaataneet mäntyjä räjäyttämällä. Vattajalla ennallistetaan yhteensä noin sata hehtaaria metsää, ja räjäyttämällä kaadetaan puita 21 hehtaarin alalla.
"Näin saadaan työnjälki muistuttamaan parhaiten myrskyn aiheuttamaa tuhoa", perustelee Life-projektin koordinaattori Hannu Tikkanen. Yhteensä räjäytetään 370 erikokoista mäntyrunkoa, ja näin luodaan kaikkiaan noin 150 kuutiota lahopuuta.
"Tämä on ensimmäinen kerta, kun Pohjois-Suomessa ennallistetaan metsää räjäyttämällä, jos nyt Lohtaja Pohjois-Suomeksi lasketaan", kertoo suojelubiologi Kasper Koskela Metsähallituksesta. Tarkkaan ottaen keinoa on kokeiltu Suomessa vain viidessä kohteessa aiemmin.
49 hehtaarilla tuotetaan lahopuuta metsuri- ja kaivinkonetyönä. Tuotetun lahopuun määrä hehtaarilla tulee vaihtelemaan välillä 5-20 kuutiometriä.
Koskelan mukaan Vattajan metsissä olisi potentiaalia luoda paljon suurempikin määrä lahopuuta. "Jos tulosten arvioinnin jälkeen todetaan, että lahopuun lisäämiseen on tarvetta, sitä tehdään lisää", Koskela toteaa.
Dyynit kasvittuvat luontaisesti
Hiekkadyynien ennallistaminen on räjäyttämistäkin harvinaisempaa. "Porissa on tehty pienimuotoista mekaanista ennallistamista, mutta tämä on ensimmäinen laajamittaisempi dyynien ennallistamistoimi", Koskela kertoo.
"Euroopan pohjoisilla dyynialueilla ei tällaista ole paljoa tehty", Koskela lisää.
"Dyynien luontotyyppejä ennallistetaan palauttamalla pinnanmuotoja ja kylvämällä tai istuttamalla dyyneille luontaista kasvillisuutta", Tikkanen kertoo.
Kasvittumisen etenemistä tutkittiin kokeiluluontoisesti jo viime syksynä. Yksi tieura muokattiin kaivinkoneella ja sille ripoteltiin jäkäliä. "Varusmiehet tallasivat jäkälän hiekkaan, ja jo tänä kesänä todettiin jäkälän juurtuneen paikalle", Koskela kuvaa.
Kokeilualueella oli luontaisesti levinnyt kasvillisuuttakin, muun muassa rantavehnää. "Luontainen kasvittuminen oli hämmästyttävän nopeaa", Koskela kiittelee.
Armeija marssii
luonnon ehdoilla
Metsiä ennallistui Vattajalla kesällä myös tahattomasti, kun räjähteistä alkanut metsäpalo poltti noin 20 hehtaarin alueen. Metsäpalo sopi hyvin Natura-alueen luonnonhoidon tavoitteisiin.
Tikkasen mukaan suunniteltuja polttoja ei hankkeessa ole tarkoitus tehdä. "Maalialueella tulee paloja jatkossakin olemaan", hän ennakoi ampuma-alueen tuntien.
Armeija on Life-hankkeessa merkittävässä roolissa. "Pääideana on ohjata armeijan toimintoja ja sopeuttaa niitä luontoarvoihin", Tikkanen määrittelee.
Sopeuttamiskeinoja ovat muun muassa tuliasemien siirtäminen luontoarvoiltaan vähämerkityksellisemmille alueille ja liikkumisen vakioiminen kiinteitä tieuria ja pitkoksia hyväksi käyttäen.
