Metsää on tänä vuonna palanut alle 140 hehtaaria, kun viiden vuoden vastaavan ajankohdan keskiarvo oli yli 200 hehtaaria. Tiedot kootaan ajantasaisesti sisäministeriön onnettomuustietokantaan.
Määrällisesti metsäpaloja on ollut viiden vuoden keskiarvon verran, mutta ne ovat olleet aiempaa pienempiä. "Sateen määrä, ihmisten valveutuneisuus ja hyvä tuuri vaikuttavat palojen määrään", ylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriön pelastusosastolta sanoo.
Metsäpalojen pienuuteen on vaikuttanut myös kännyköiden yleistyminen. Metsäpalon alun havaitsevat ihmiset voivat nyt ilmoittaa paloista huomattavasti aiempaa nopeammin ja palokuntakin saadaan ajoissa paikalle.
Kaikkein toimivin järjestelmä metsäpalojen havaitsemiseen ovat liikkuvat ja ympäristöään tarkkailevat ihmiset. Mutta järjestelmällisempiäkin tapoja on. Silloin kun metsäpalovaroitus on voimassa, toimii lentotähystys, jossa sopimuksen tehneet lentokerhot lentävät kerran tai pari päivässä tähystelemässä paloja. Lennot organisoi lääni ja kustantaa sisäministeriö.
"Lentoreittejä on kaikkiaan 26. Mukana tähystyskoneessa on lentäjä, tähystäjä ja suosituksen mukaan myös pelastusviranomainen", Ruuska kertoo.
Lentotähystystä voidaan myös suunnata niille alueille, joissa Ilmatieteenlaitos ilmoittaa salamointia.
Lentotähystys perustuu ihmissilmien savuhavaintoihin. Tähystelyä tehdään yhtä aikaa myös koneista. Satelliitti havainnoi maasta tulevaa lämpösäteilyä ja ilmoittaa, jos jossain erottuu suuri kuuma kohta.
Kun satelliitti havaitsee palon, se antaa puolen tunnin sisällä hälytyksen, joka täytyy viranomaisen kuitenkin tarkistaa oikeaksi. Satelliittijärjestelmä heikkous on sekin, että se havaitsee vain yli kolmen hehtaarin palot.