Kuusamo Toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen sanoo, että Kuusamon yhteismetsän omistamien maiden kokoa on hehtaarilleen hankala sanoa, sillä se kasvaa edelleen ja osa kiinteistötoimituksista on kesken.
Yhteismetsä pyrkii ostamaan jatkuvasti pienempiä metsätiloja vapailta markkinoilta ja niitä myös tarjotaan koko ajan.
Eikö kuusamolaisille riitä mikään? Eikö valtavassa maaomaisuudessa ole jo nyt hoidettavaa?
Korhosen mukaan lisämaiden osto ei ole itsetarkoitus, vaan sillä yhteismetsästä yritetään tehdä entistäkin kannattavampi.
"Hakkuusuunnite kasvaa, puusta saadaan parempi hinta ja yksikkökulut pienenevät", Korhonen perustelee tilojen ostoa.
Tulevaisuudessa yhteismetsä aikoo ryhtyä vaihtamaan tiloja osuuksiin, eli kiinteää omaisuutta vastaan pääsisi sitä vastaavalla laskennallisella osuudella osakkaaksi yhteismetsään. Esteenä on pieni ongelma: Kuusamon yhteismetsän tarkkaa rahallista arvoa ei tiedä kukaan, koska sitä ei ole määritetty.
Kuusamon yhteismetsässä puhaltaa uudet tuulet yhä voimakkaammin metsätalouden murroksen vuoksi. Perinteisen metsätalouden rinnalla metsästyslupien myynti, tonttien ja eräkämppien vuokraus on lisääntymässä.
Näiden osuus yhteismetsän vuosittain osakkailleen jakamassa noin 1 800 000 euron ylijäämässä on nyt noin 13 prosenttia. Yhteismetsä on myynyt tarjouksilla esimerkiksi hirvilupia tälle syksylle 210 000 eurolla, joista valtaosa virkistyspuolen tuloista vielä kertyy.
"Näiden myynti on riippumaton puumarkkinatilanteesta", Korhonen muistuttaa.
Kannattaako metsään enää sijoittaa?
"Metsä on hyvä sijoituskohde, kun se on osaavissa käsissä. Metsä on myös melko riskitön sijoitus. Yhteismetsäosuuden vuosituotto on 6-7 prosenttia", Korhonen sanoi.
Kuusamon yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki arvioi, että metsätaloudella on vielä hyvä tulevaisuus Suomessa.
Meneillään oleva alamäki on seurausta siitä, että tuotekehittely on nuukahtanut 30 vuodeksi.
"Kuiduttavalle puulle olisi pitänyt alkaa kehittelemään uutta jo aiemmin", Kallunki sanoi.
Yhä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa ja esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla jo kolmannes metsistä on perikuntien hallussa.
Tilojen pirstouduttua yhteismetsät ovat tulossa yhdeksi hyväksi vaihtoehdoksi hallita metsiä. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus kannusti jakamisen sijasta perustamaan yhteismetsiä 2 007 vuoden kestäneellä projektilla.
Projektia vetänyt metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksesta kertoo, että kampanjavuotena perustettiin yksi yhteismetsä, mutta kiinnostusta on laajemminkin.
Pohjois-Pohjanmaalla on 3 000 metsänomistajaa. Kyselyjen perusteella heistä 10-20 prosenttia haluaa selvittää, olisiko yhteismetsän perustaminen järkevin tapaa hallita tilaa.
"Kyselyjä tulee viikoittain", Eljas Heikkinen kertoi.