Humatoteemin soidessa tuntee värähtelyn nahoissaan, viidellä eri sävelkorkeudella, sillä soittimeen kuuluu viisi paalujen varassa riippuvaa soivaa ihmisenkorkuista metalliputkea. Soitin on matkailijoiden suosikki Suomussalmen Soivassa metsässä, kunnan kulttuuriasiamies ja Soivan metsän idean keksijä Jalo Heikkinen tietää.
Humatoteemi ja toistakymmentä muuta metsäinstrumenttia pystytettiin vuonna 1996. Jalo Heikkisen idea jalostui kansanmusiikkiprofessori Heikki Laitisen kautta soitinrakentajien Olli Penttilän ja Pekka Westerholmin käsissä ainutlaatuiseksi metsäsoitinten sinfoniaorkesteriksi.
Vuosien mittaan sää on syönyt soittimia, ja ovat ne kuluneet myös paljosta soittelusta ja menneet epävireeseen. Penttilä ja Westerholm laittavat Soivan metsän nyt kuntoon ja melkein kaikki soittimet uusitaan. Teknisiä parannuksia on kehitelty.
Soittimet ovat uniikkeja, Soivaa metsää varten kehitettyjä. Tosin Viuhkaharmuunista on eräällä lyömäsoittajalla liikuteltava pienoisversio, joka soi korkeammalta kuin Soivan metsän pitkäpillinen versio.
Kakkosnelonenkin soi
Kakkosnelonenkin soi, kun osaa oikeasta kohtaa veistää ja porata, Paaluribula todistaa. Tapin paikkaa kielessä ei voi laskea matemaattisesti, sillä jokainen kakkosnelonen elää eri tavoin. Oikea viritys pitää hakemalla hakea.
"Ei tarvitse heti mennä musiikkikauppaan, jos haluaa soittaa", Pekka Westerholm vakuuttaa. Kierrätystavarasta voi kehitellä soivia soittimia. Paaluribulan tapaisia soittimia on Afrikassa paljon, kasataan vain eripituisia puun kappaleita kahden rungon väliin ja annetaan puun laulaa.
Esimerkiksi trubaduuri Mikko Perkoila kiertää kouluissa näyttämässä lapsille, miten sählypallosta saa soittimen tai miten mehupilli soi. Luovuus peliin ja soittimia laatimaan, Penttilä ja Westerholm kannustavat.
Penttilä ja Westerholm ovat virittäneet kaikki soittimet soimaan halutulla tavalla. Kuka tahansa saa äänen niistä, rauhallisen metsän huminaan sulautuvan soinnin, mutta taitava soittaja pystyy käyttämään niitä monipuolisemmin.
Paikat sadalle soittajalle
"Tämä saattaa olla maailman paras konserttisali", Olli Penttilä sanoo Kaunisniemen harjuilla. Toiveena on kuulla metsän sinfoniaa, kun kaikkia soittimia soitetaan toinen toistaan kuunnellen. Kun Soivaan metsään lisätään puhaltimet, riittää soittimia noin sadalle soittajalle kerrallaan.
Esimerkiksi Helikeinuja on kuusitoista. Ihmisen istuessa keinulaudalla ja kiikkuessa tuulikanteleen tapainen soiva osa värähtelee, ja neljällä eri virityksellä syntyy harvinainen sointu, jota soitinrakentajat arvelevat a-molli miinus yhdeksäksi. Sointu kuvaa Kaunisniemen maisemaa.
Uusi Tynnyrihärkä on koeteltu länsirannikon myrskyissä ja sitä on pidetty kesä räystään alla, joten se kestää Suomussalmen säitäkin. Tammitynnyri kiikkuu irti maasta puiden varassa ja siitä lähtee jykevä ääni rumpupalikoilla.
Uusiksi meni myös Rainmaker, Kaunisniemen korkeimmalla kohdalla sijaitseva jättiläiskokoinen soitin, jonka juuret ovat intiaanikulttuurista. Samanlaisella mutta pienemmällä houkuteltiin sadetta kuivina aikoina. Soivan metsän Rainmakerissa ääni syntyy lecasorasta, siitä jota on esimerkiksi kukkapurkeissa.
Korjattavaa ja uusittavaa riittää muissakin soittimissa. Kielisoitin Metson köysikielet uusitaan, Fietarkloppien vieterit ja niiden varassa riippuvat puupölkyt myös. Pentele-niminen kannel korjataan sekin. Ilkivallalta Soiva metsä on säästynyt, mutta soitinkapulat häviävät aina. Soittimiin kuuluu vaijerilla kytkettyjä kuminuijia ja puukapuloita, joilla niistä lähtee ääni, mutta kulkijoilla on voimapihdit mukanaan.
Ensi kesänä juhlavuosi
Tänä kesänä Soivassa metsässä ei järjestetä varsinaisia tapahtumia, mutta metsäsoittimet ovat vapaasti käytössä Ämmänsaaren kesäteatterin läheisillä harjuilla. Viimeksi vuonna 2002 Kaunisniemessä esitettiin Soivan metsän sinfonia.
Jalo Heikkinen toivoo, että ensi kesäksi, kun Soiva metsä täyttää 10 vuotta, saataisiin musiikkitapahtuma. Heikkinen jää eläkkeelle helmikuussa, mutta ehkä joku jatkaa.
Suomussalmea pidetään kulttuuriystävällisenä kuntana, mutta silti kunnan talousarviosta vain 0,6 prosenttia liikenee kulttuuriin. Soivan metsän korjauskulut, noin 12 000 euroa, säästettiin muusta, esimerkiksi Heikkisen palkasta. Hän oli puoli vuotta virkavapaalla.
Penttilä ja Westerholm ovat paitsi omaperäisiä soitinrakentajia myös muusikoita. He soittavat 20 vuotta täyttäneessä bändissä nimeltä World Mänkeri Orchestra. Mänkeri on länsisuomalainen klarinetti ja yhtyeen musiikki on improvisointia tai freejazzia. Se esiintyy enemmän ulkomailla kuin Suomessa.
Westerholm on kehittänyt kansanomaisia puhaltimia yhtyesoittoon sopiviksi ja ne ovat jo päässeet laajaan käyttöön. Esimerkiksi lirulla, itäsuomalaisella klarinetilla, on soitettu taiteen tohtorinväitöstyö.