Luonnonkasveilla ei vielä ole suurta hätää, vaikka kuivin kesä sataan vuoteen on antanut odottaa sateita paikoitellen pari kuukautta. Suurista puista heikoimmilla ovat rakennetun ympäristön puristukseen jääneet, valmiiksi stressaantuneet yksilöt.
Puun elämänlanka voi katketa kuivalla kaudella, jos se on menettänyt juuriaan maata kaivettaessa tai salaojitus vie vedet muualle. Pintajuurinen kuusi kärsii kuivuudesta enemmän kuin juurensa syvälle työntävä mänty.
Professori Jaakko Hantula Metsäntutkimuslaitoksesta arvelee, että kovin suuria määriä puita ei menehdy, jos syksyllä saadaan edes jonkin verran vettä. Pahiten kärsivät esimerkiksi kallioilla kasvavat nuoret puut.
"Vuosien 2002-2003 kuivat kesät tappoivat jo heikoimmat ja kuivimmilla paikoilla kasvaneet puut. Taimia voi silti kuolla paikoitellen paljonkin", Hentula arvelee. Jos edessä on hyvin kuiva syksy, puiden riski hyönteis- ja pakkasvaurioihin kasvaa. Toisaalta kuivuus vähentää sienitautien vaaraa. Pohjois-Pohjanmaalla Perämeren rannikolla sekä maan etelä- ja länsiosissa eletään nyt kuivinta kesää sataan vuoteen. Samankaltaista kuivuutta koettiin vuonna 1955. Kovin kuivaa oli myös kesinä 1917, 1937, 1950 ja 1969. Toukokuun alusta lähtien pisimmät poutajaksot ovat kestäneet lähes kaksi kuukautta.
Poutajaksoksi määritellään aika, jolloin sateen kasteleva vaikutus on vähäinen eli sadetta kertyy alle 10 millimetriä.
Kesälle on ollut ominaista korkeapainevoittoinen säätyyppi. Matalapaineet ovat kiertäneet maamme pohjoispuolitse, jolloin ainoastaan Lapissa ja osissa Itä-Suomea on saatu hieman sateita. Ukkosrintamat ovat kastelleet maita paikoitellen.
Pohjavedet vähissä
Pohjavedet ovat koko maassa 30-60 senttiä ajankohdan keskiarvoa alempana. Niiden nousuun tarvitaan useiden viikkojen sateita, sillä kuiva maa imee vettä kauan ja pohjavesi alkaa nousta vasta sen jälkeen.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan kuivuuteen osataan varautua vesihuollossa jo melko hyvin. Vesijohtoverkostoja on laajennettu ja uusia vedenottamoja perustettu kolmen vuoden takaisen kuivuusjakson jälkeen. Suurissa vesistöissä riittää vielä vettä, mutta esimerkiksi Oulujoella virtaama on säädetty selvästi alle normaalin, vain noin 60 kuutiometriin sekunnissa.
Lämpimät säät ovat saaneet pintavedet lämpenemään uudelleen. Monissa vesissä ollaan 1-4 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Oulujärven lämpötilaksi mitattiin maanantaina Manamansalossa lähes 20 astetta, kun normaalisti elokuun puolivälissä lukemat ovat 16 asteen tuntumassa. Erikoisen lämmintä vesi oli eilen Tornionjoen Kukkolankoskessa: 19,4 celsiusta eli viisi astetta yli keskiarvon. Jos kuivuus jatkuu ja järvet jäätyvät ennen kuin tuulet ovat sekoittaneet vedet, saattaa pienissä järvissä syntyä talvella hapen puutetta. Tällöin vaarana ovat kalakuolemat kuten viimeksi talvella 2002.
