Metsä-Botnian olisi pitänyt varautua paremmin siihen, että rajajoen rantaan Uruguayssa tuleva tehdas nostattaa tunteita myös Argentiinan puolella. Ei ole ole sellutehdasta ilman joitakin ympäristövaikutuksia.
Uruguayssa vieraillut ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki oli oikeassa arviossaan, että menee vielä pitkään ennen kuin Uruguay ja Argentiina pääsevät saman neuvottelupöydän ääreen ratkaisemaan maiden välistä sellutehdaskiistaa. Argentiinalaiset mielenosoittajat ovat sulkeneet usein Uruguayihin menevän tien. Rakennustyö takkuilee mielenosoitusten takia. Tehdasta rakentavalle Metsä-Botnialle selkkaus on erittäin kiusallinen. Rahoittajat ovat alkaneet epäröidä.
Fray Bentosiin kohoava miljardin euron hanke on kautta aikojen suurin suomalainen teollisuusinvestointi ulkomaille. Sitä valmisteltiin arvonsa edellyttämällä tavalla muuten, mutta Argentiinan hallituksen ennakkoinformointi jäi vajaaksi. Yhtiön tekemä riskianalyysi oli puutteellinen tai vaihtoehtoisesti siitä ei vedetty oikeita johtopäätöksiä.
Suomen hallitus on korostanut, että kiistan selvittely ei kuulu sille, koska valtio ei ole osapuoli asiassa. Asiaa mutkistaa se, että tehtaan rahoittajiin kuuluva Finnvera on täysin valtion omistama. Joidenkin mielestä Lehtomäki olisi voinut noudattaa kotimaassa omaksumaansa räväkkää tyyliä ja mennä Buenos Airesiin keskustelemaan.
Hänen alkuperäiseen ohjelmaansa kuului käynti Argentiinassa. Ristiriitaiset viestit Argentiinan suunnalta saivat ministerin perumaan vierailunsa.
Myös espanjalainen Ence rakentaa sellutehdasta saman rajajoen varrelle. Senkään hanke ei miellytä argentiinalaisia. Voi tietysti arvella, että argentiinalaiset olisivat suopeampia, jos tehtaat tulisivat sen puolelle rajaa. Vaikuttaa siltäkin, että Argentiinassa ollaan huolissaan maassa sijaitsevien parin, tekniikaltaan kovin vanhentuneen sellutehtaan kilpailukyvystä.
Maailmanpankin teettämä tuore ympäristöselvitys torjui järjettöminä argentiinalaisten väitteet Botnian ja Encen tehtaiden katastrofaalisista ympäristöhaitoista. Silti raportissa arvosteltiin aiheellisesti yhtiöitä hankkeita koskevan tiedotuksen puutteista. Uruguayn hallitus oli tyytyväinen Maailmanpankin selvitykseen, Argentiina tyytymätön. Näin sekään selvitys ei laukaissut tilannetta.
Tapansa mukaan myös ympäristöjärjestö Greenpeace arvostelee jyrkkään sävyyn Botniaa. Järjestö on jatkuvasti suomalaisen metsäteollisuuden kimpussa, niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla.
Aivan varmasti suurella sellutehtaalla on joitakin ympäristövaikutuksia. Niin on aina, kun ihminen rakentaa jotakin. Mitä suurempi tehdas, sitä enemmän vaikutuksia periaatteessa ilmenee. On kuitenkin myös niin, että mitä uudempi laitos, sitä paremmin ympäristönsuojelu on huomioitu. Juuri metsäteollisuudessa on otettu sekä vesien että ilman suojelussa pitkiä edistysaskeleita.
Varsinkin Greenpeacessa soisi lisäksi muistettavan, että Metsä-Botnian suunnitelmat tuottaa eukalyptusta noin sadantuhannen hehtaarin alueella sitoisivat ilmakehästä valtavasti hiilidioksidia. Korjuukypsäksi 8--9 vuodessa kasvava eukalyptusmetsä on elävä hiilinielu. Botnia suunnittelee hankkivansa puuta myös Argentiinasta.
Metsän kasvattaminen on ekologisesti paljon viisaampaa ruohoaron hyödyntämistä kuin sen käyttö vaikkapa pihvikarjan laiduntamiseen. Laiduntaminen kun tuottaa lisää kasvihuonekaasuja, esimerkiksi metaania.