Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrystä (kesk.) ärsyttävät puheet pääkaupunkiseudun ja Helsingin rajusta työvoimapulasta lähivuosikymmenien aikana. Ministerin mielestä työvoima-ja väestökysymykset kannattaisi ottaa laajempaan tarkasteluun.
"Maakunnissa on jo nyt näkyvissä työvoimapulaa. Se on tosiasia monilla aloilla ja pahenee. Nyt on merkkejä siitä, että monet muuttavat pääkaupunkiseudulta maakuntiin ja se on ymmärrettävää, jos vain työtä on tarjolla, kun yksiön tai kaksion hinnalla täällä ruuhka-alueella voi saada loihakan asunnon maakunnassa."
Väyrynen arvioi tiistaina Kalevalle, että muuttoliike voi olla pikemminkin suuntaamassa maakuntien suuntaan ja silloin kannattaa kysyä ja ennen kaikkea keskustella, mihin perustuvat Helsingin seudut hurjat suunnitelmat, jotka toisivat alueelle lähivuosikymmeninä 300 000-400 000 asukasta lisää.
"Minä olen kysynyt, että mistä nämä ihmiset tulisivat ja on sanottu, että jos Helsingin seutu haluaa kasvaa, niin väen pitää tulla ulkomailta", Väyrynen tähdentää.
Cityvihreys muodissa
Väyrynen kertoo katsoneensa MTV:n aamutelevisiossa keskustelua, jossa vihreäksi ilmoittautuneen professorin mielestä Kehä I:n sisäpuolella pitäisi asua kolme miljoonaa ihmistä. Kokenutta poliitikkoa tällainen eri puolueisiin levinnyt cityvihreys, suurkaupunkien ihannointi ja metropolihaaveet ärsyttävät.
Hän korostaa ratkaisun aluepoliittista vaikutusta. Jo edellinen hallitus teki päätökset Espoon metrosta ja kehäradasta, jotka nyt ovat tulossa toteutukseen. Niitä on perusteltu juuri sillä, että alueelle tulee satoja tuhansia ihmisiä. Espoon metron valtionosuudelle pantiin sentään kustannuskatto. Kehäradalla on muitakin rahoittajia, mutta pääosin sen kustannukset ovat valtion piikissä.
"Myönteistä on, että lentokentälle saadaan ratayhteys, mutta se olisi saatu kyllä pistoraiteena pääradalta, ilman kehäradan rakentamista", Väyrynen kuittaa.
Asiasta keskusteltava
Hän muistuttaa myös Marja-Vantaan kaupunginosan suunnitelmista, ja toteaa, että radan varteen tiiviisti rakennetuilla betonilähiöillä on häviävän pieni merkitys perusteena käytetyn ilmastonmuutoksen kannalta. Muutamien tuhansien tai kymmenien tuhansien ihmisten työmatkojen saaminen raiteille ei ratkaise ilmasto-ongelmia.
"Olen ihmetellyt, miten nykypäivän kokoomus ja vihreät ajavat tällaista linjaa, että asutus pitäisi keskittää tällaisiin tiiviisti rakennettuihin lähiöihin, kun luonnonmukaisempi elämänmuoto voidaan osoittaa ympäristön kannalta paremmaksi."
Helsingin seudun kasvattaminen maan sisäisellä muuttoliikkeellä ei ole Väyrysen mielestä tätä päivää. Hän viittaa Rauno Vanhasen työvoima- ja elinkeinoministeriössä tekemiin laskelmiin, että vuoteen 2030 mennessä työvoimaan tarvittaisiin 420 000 henkilön lisäys. Kolmeneljäsosaa tarpeesta pystyttäisiin kuitenkin täyttämään väestö-ja elinkeinopolitiikkaa sekä sosiaalipolitiikkaa parantamalla. Vain 100 000 ulkomaista työntekijää tarvittaisiin.
"Meillä oli iltakoulukäsittelyssä sisäisen turvallisuuden ohjelma, jossa todettiin, että laajamittainen maahanmuutto saattaa olla ongelma sisäisen turvallisuuden kannalta. Siinä yhteydessä vihdoin hallituksessa päätettiin, että jossakin iltakoulussa otetaan laajemmin tarkasteluun, minkälaista työvoimapolitiikkaa harjoitetaan ja millainen on tosiasiassa ulkomaisen työvoiman tarve."