Oulu vuonna 2023: 30 000 ihmistä työllistävä Ruskon sähköautotehdas pukkaa valmiita autoja ulos liukuhihnalla. Autot kuljetetaan suoralla junayhteydellä Nuottasaaren satamaan, josta laivat noutavat ne kuljetettavaksi ulkomaille.
Työpäivän jälkeen Kiinasta Ouluun muuttanut automekaanikko hyppää metroon, jolla hän hurauttaa toiselle puolelle Oulua muutamassa minuutissa. Asunnossaan 30-kerroksisen talon kattohuoneistossa hän kokkaa perheelleen ruuan Kaakkurin kauppahallista haetusta lähiruuasta. Illalla perhe viettää aikaa laskettelemalla Ylikiimingin Pitkäselän laskettelukeskuksessa.
Näin visioivat Oulun yliopiston suunnittelumaantieteen opiskelijat, jotka saivat tehtäväkseen miettiä, millainen Oulu olisi, jos voimakas muuttoliike toisi 15 vuoden aikana kaupunkiin puoli miljoonaa asukasta.
Lähtökohtanaan kymmenen opiskelijan ryhmä käytti professori Jussi. S. Jauhiaisen puheenvuoroa Kalevassa 16.2.2008. Siinä Jauhiainen maalaili Oulua miljoonan asukkaan kaupunkina. Suuri osa asukkaista tulisi Kiinasta ja Intiasta, missä ympäristöongelmat ja turvattomuus työntävät väkeä muualle.
Ouluun heitä vetää puhdas ympäristö, varma työpaikka, huipputeknologia ja laadukkaat palvelut.
Kymmenen kunnan kuntaliitos
Opiskelijoiden suunnitelmassa Oulu nähdään kymmenen kunnan yhdistymisestä syntyneenä suurkaupunkina. Puolesta miljoonasta asukkaasta 300 000 asuu nykyisen Oulun alueella ja loput 200 000 lähikunnissa.
Asutus sijoittuu pääasiassa pääteiden ja ratojen varrelle sekä nykyisten asuinalueiden tuntumaan. Juna-asemien läheisyyteen keskittyy palveluita, työpaikkoja ja korkeita asuinrakennuksia.
Eniten kasvaisivat Hiukkavaaran ja Ritaharjun kaupunginosat. Keskustan aluetta laajennetaan ratapihan siirtämisen yhteydessä siten, että asutus levittäytyy etelässä Heinäpäästä ja Etu-Lyötystä Limingantulliin aina Joutsensillalle asti. Idässä asutus menee junaradan yli Raksilan ja Karjasillan kerrostaloalueille.
Opiskelijat nostavat joukkoliikenteen tärkeimmäksi kehitettäväksi liikenteen alueeksi. Joukkoliikenne keskittyy pääasiassa raideliikenteeseen sekä Pateniemestä Kaakkuriin kulkevaan metroon. Tuirasta Heinäpäähän metro on maanalainen. Sen kaivamisesta tullut jätemaa kuskataan Ylikiimingin Pitkäselkään, johon kohoaa laskettelukeskus.
Suunnitelma huokuu ekologisuutta: talojen katoilla kasvatetaan itse vihanneksia ja jokaisessa kaupunginosassa on oma kauppahalli.
Opiskelijoiden visio on kaikin puolin optimistinen: esimerkiksi Oulun työttömyysaste laskee alle neljän prosentin, eli käytännössä kaupungissa olisi täystyöllisyys. Myös uudet rakennukset ovat nolla- ja plusenergisiä, joista osa tuottaa energiaa yli omien tarpeiden.
Suunnitelmassa mikään alue ei slummiutuisi, eikä Ouluun muodostuisi erillistä chinatownia eli kiinalaisaluetta. Itämaisuus näkyisi rakennusten ulkokuoressa sekä kulttuuripalveluissa. Loskakelien aikaan asukkaita houkuteltaisiin viihtymään katettujen sisäpihojen kauppoihin ja harrastuksiin.
Jauhiainen on tyytyväinen opiskelijoiden visioihin. Hän muistuttaa, ettei työn tarkoitus ollut miettiä, mikä olisi käytännössä mahdollista toteuttaa. "Oulun pitää miettiä ratkaisuja, jos se haluaa mennä reippaasti eteenpäin. On tarve heitellä visioita, olipa kasvun mittakaava miljoona tai kymmenen tuhatta asukasta", Jauhiainen sanoo.