Vaalalainen tähtiharrastaja Jarmo Moilanen on löytänyt uuden meteoriparven, joka näyttää liittyvän aiemmin tuntemattomaan ja ratansa perusteella maapallolle vaaralliseen komeettaan, kertoo tällä viikolla ilmestyvä Tähdet ja Avaruus -lehti.
Meteoriparven synnyttäneen komeetan sijainti on toistaiseksi tuntematon. Silti se luokitellaan nyt viiden maapallolle vaarallisimman pitkäjaksoisen komeetan joukkoon. Näiden kohteiden radat kulkevat aivan planeettamme läheltä ja ne ovat alttiita painovoimahäiriöille, jotka muuttavat rataa.
- Komeetan rata kulkee niin läheltä Maan rataa, että Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkijan Peter Jenniskensin ja suomalaisen tutkijan Esko Lyytisen mukaan törmäysuhka maapalloon on olemassa, vaikka se on laskennallisesti häviävän pieni, lehti sanoo.
Vaalassa asuva Moilanen tallensi valvontakamerallaan lokakuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 2005 uuden meteoriparven Suomen yötaivaalta. Jenniskensin mukaan löytö on hyvin harvinainen: tietoja on olemassa kaikkiaan 230 meteoriparvesta, mutta suurin osa on esiintymästä lakanneita tai epävarmoja tapauksia. Vain noin 30 on varmoja, nykyään olemassa olevia parvia.
Nimi Kirahvin tähdistön mukaan
Moilasen löytö sai nimen October Camelopardalids eli suomeksi lokakuun camelopardalidit. Meteoriparvet nimitetään usein sen latinankielisen tähdistön mukaan, mistä ne näyttävät tulevan. Kirahvi eli latinaksi Camelopardalis on tähdistö lähellä Pohjantähteä, ja uuden meteoriparven säteilypiste sijaitsee aivan sen vieressä.
Moilasen mukaan parvea ei ole aiemmin löydetty, koska yhden vuoden aikana sen esiintyminen kestää vain kolmisen tuntia, ja toisaalta parven säteilypiste sijaitsee niin pohjoisessa. Parven kappaleet ovat radalla, joka sijaitsee lähes 90 asteen kulmassa aurinkokunnan ratatasoon nähden.
Meteoriparven synnyttäneen komeetan kiertoajan Auringon ympäri arvioidaan olevan vähintään 260 vuotta. On myös mahdollista, että emokomeetta ohittaa tai on jo ohittanut yhden ainoan kerran Auringon. Toistaiseksi paras rataratkaisu kertoo, että emokomeetta vierailisi Auringon tuntumassa karkeasti noin 4000 vuoden välein. Lähimmillään Aurinkoa se käy juuri ja juuri Maan radan sisäpuolella.
- Viime vuosina Maan ilmakehään iskeytyneet camelopardalidit saattavat olla emokomeetan edellä tulevaa tavaraa. On kuitenkin mahdotonta arvailla, milloin pyrstötähti on tulossa visiitille aurinkokunnan sisäosiin, Tähdet ja Avaruus -lehti arvioi.