Tornio Metallialan yritykset ovat jo pitkään olleet tyytymättömiä alan koulutukseen Kemi-Tornion talousalueella. Alueen pk-yritykset ovat kasvaneet ja investoineet voimakkaasti, mutta se ei yritysten mielestä ole näkynyt koulutustarjonnassa.
Yrittäjät arvostelevat erityisesti Länsi-Lapin ammatti-instituuttia, joka heidän mukaansa on keskittynyt media- ja musiikkialan koulutukseen ja jättänyt alueelle työpaikkoja tarjoavan metallipuolen kehittämättä. Yrittäjät muistuttavat, että valtaosa media- ja musiikkialalta valmistuneista menee töihin tämän alueen ulkopuolelle.
Meri-Lapin metalliyritykset -nimen alla 18 pk-yritystä onkin suunnitellut jopa omaa "oppisopimuskoulua" vastaamaan kasvavaan koulutustarpeeseen.
"Kilpailu työvoimasta kasvaa koko ajan, kun Avesta Polaritillakin on alkamassa eläköitymisputki. Paikalliset yritykset taas ovat kasvaneet hyvin voimakkaasti. Joissakin yrityksissä henkilöstön määrä on 3-4 -kertaistunut", toimitusjohtajat Pertti Kari, Tapio Herajärvi ja Matti Kurttio kertovat.
Herajärven mukaan hitsaus on oikeastaan ainoa alue, jossa koulutus toimii kohtuullisesti. "Nyt yritykseen tulevat työntekijät täytyy erikseen kouluttaa."
Lapmet Oy:n Kari, Corrotech Oy:n Herajärvi ja Tormets Oy:n Kurttio laskeskelevat, että 18 yrityksen yhteistyörypäs on kymmenen viimeisen vuoden aikana investoinut alueelle noin 20 miljoonaa euroa. Yritykset työllistävät tällä hetkellä 400-500 metallialan osaajaa.
"Mutta tämä ei ole näkynyt koulutuksessa, jossa on jääty jälkeen metalliyritysten vauhdista. Konekanta on vanhaa ja sitä on liian vähän. Tilat ovat käyneet pieniksi nykyisille opiskelijamäärille", he sanovat. Tilanne on vaikuttanut myös koulutuksen imagoon.
Tuotantostudiosta
montaa mieltä
Uusin ristiriidan aihe on Tornioon perusteilla oleva ruostumattoman teräksen tuotantostudio, jota yrittäjien vastaväitteistä huolimatta ollaan sijoittamassa ammatti-instituutin metallipuolen tiloihin. Laajana yhteistyönä ja osin EU-rahoitteisena toteutettavaa, kaikkiaan runsaan kuuden miljoonan euron studiota pitävät kaikki tervetulleena, mutta sijoituspaikka kivistää mieliä.
Yrittäjien mukaan studiolle pitäisi rakentaa tilat Kromitien varteen tai Torpin teollisuusalueelle, jotta sille pitkällä aikavälillä ajatellut tavoitteet ja yritysmuotoisuus toteutuisivat. Ammatti-instituutti sijaintipaikkana ei ole myöskään sopusoinnussa nykyisen koulutustason ja tilojen suhteen.
"Vaikka metalliosasto saa lisäsiiven studiota varten, se imaisee 40 prosenttia oppilaitoksen metallialan tämän hetkisistä koulutustiloista", Kurttio huomauttaa. Oppilaitoksessa ei Herajärven mielestä pystytä nykyisellään vastaamaan studion antamiin haasteisiin.
Jos tuotantostudio sijoittuu instituutin tiloihin, Karin mielestä oppilaitoksen pitäisi pystyä esittämään vakuuttava metallialan koulutussuunnitelma, jolla nykyisestä ahdingosta noustaisiin ylös. "Siinä tulisi näkyä myös yritysten ääni ja toiveet."
Yrittäjät ihmettelevät tilannetta, sillä yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä pelaa joillakin alueilla hyvin. Näin on esimerkiksi työharjoittelussa sekä yritysten ja metallialan opettajien kesken. He antavatkin ymmärtää, että metalliopetus on jäänyt paitsioon kuntayhtymän sisällä.
Oppilaitos ei ole
unohtanut kehítystä
Länsi-Lapin ammatti-instituutin tekniikan alan rehtori Martti Holster ei allekirjoita yrittäjien kritiikkiä. Konekanta ei ole vanhaa eikä riittämätöntä, kehitystäkään ei ole unohdettu, hän sanoo.
"Vuodesta 1999 lähtien investointien, kehittämisen ja opiskelijamäärien kehitys on yleensä maahan verrattuna ollut myönteinen. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja olemme pystyneet kohtuullisesti investoimaan koneisiin ja laitteisiin sekä ympäristöön", Holster listaa ja harmittelee syntynyttä vastakkainasettelua, sillä "käytännön tasolla yhteistyö toimii":
Tuotantostudion tuloa instituutin tiloihin Holster pitää hyvänä asiana, joka tuo yhteistyöetuja ja kirkastaa metallialan kuvaa.
"Tuotantostudio tulisi sijoittaa neutraaliin ympäristöön. Tällainen kysyy myös omarahoitusosuutta eikä alueella ole juuri organisaatiota tai muita tahoja, joilla olisi valmiutta rahoittaa sitä", hän jatkaa.
Tuotantostudion selvittelyä vetänyt Tornion elinkeinoyhtiön Team Botnia Oy:n toimitusjohtaja Seppo Valtanen sanoo mallina olevan myös Nivalassa ja Raahessa sen, että koulutusyhteisöt ovat tiukasti mukana studiokuviossa.
"Koulutuksen sisällöstä, riittävyydestä ja laadusta käydään aina keskustelua. En näe, että tämän takia olisi tapahtumassa oleellinen muutos huonompaan", Valtanen muotoilee.
Tuotantostudion käytännön töiden pitäisi alkaa tänä vuonna.