Metalli- ja elektroniikkateollisuuden suhdannetilanne on painunut synkäksi. Alan työntekijämäärä supistuu ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1993, jolloin Suomi oli vaipunut lamaan.
Tänä vuonna metalliteollisuudesta poistuu noin 3 000 työntekijää ja vuonna 2003 väki vähenee peräti 5 000 työntekijällä.
"Tilanne on hyvin vaikea. Koko alan tilauskanta on nyt 12 prosenttia alempi kuin vuosi sitten samaan aikaan, painotti Metalliteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Martti Mäenpää esitellessään keskiviikkona alan suhdannenäkymiä.
Mäenpään mukaan myös viennin arvossa jäädään tänä vuonna alle viimevuotisen tason. Menossa on jo toinen vuosi peräkkäin, kun alan vuosiliikevaihto laskee.
Tilauskannat ovat vähentyneet syyskuun lopussa joka toisessa metalli- ja elektroniikkateollisuuden yrityksessä verrattuna kesäkuun 2002 lopun tilanteeseen. Tilauskantojaan pystyi kasvattamaan 38 prosenttia ja 12 prosentissa yrityksistä ne pysyivät ennallaan, ilmenee Metalliteollisuuden tuoreesta tilauskantatiedustelusta, joka tehdään neljä kertaa vuodessa.
"Me emme pelottele, vaan kerromme tosiasiat alamme suhdannetilanteesta. Tilanteemme on viesti myös työmarkkinaneuvottelijoille. Metalli- ja elektroniikkateollisuuden vakava tilanne pitää ottaa huomioon. Palkankorotukset eivät voi ylittää Suomen kilpailijamaiden tasoa. Uhkana on, että suomalainen työ valuu ulkomaille. Vaikeimmassa asemassa ovat alihankintaa tekevät pienet ja keskisuuret yritykset", painottaa Mäenpää.
Mäenpään mukaan kokonaiskustannusvaikutus esillä olleissa työntekijöiden palkkavaatimuksissa on kaksinkertainen Suomen kilpailijamaihin verrattuna. "Se on siten 5,5 prosenttia."
Oulun seudullakin
yt-neuvotellaan
Työelämän kehittämisyksikön johtaja Ari Sipilä Metalliteollisuuden keskusliitosta kertoo, että alan tilanne on vakava myös Oulun seudulla.
"Oulun seudulla on yrityksiä, jotka voivat vähentää väkeään. Myös yt-neuvotteluiden määrä on kasvanut. Elektroniikkateollisuudessa tilauskannat ovat lyhyet. Jos tulee käänne parempaan, se näkyy nopeasti myös työllisyyden paranemisena."
Sipilä muistuttaa, että työttömyys ei ole vielä kasvanut alalla, mutta jos muutosta ei pian tapahdu, lomautuksia ja irtisanomisia alkaa tulla.
Mäenpään mukaan yritykset ovat pitäneet kiinni osaavasta työvoimastaan, jotta tekijöitä olisi heti valmiina talouden kohentuessa.
Kun tehtaat käyvät vajailla tehoilla ja työntekijämäärät ovat pysytelleet ennallaan, ovat kannattavuus ja tuottavuus heikentyneet.
"Tuottavuuden kehitys menee 2002 miinukselle", vahvistaa Mäenpää.
Metallityöväen liiton viestintäpäällikkö Matti Putkonen vakuuttaa, että työnantajien edustajat, Mäenpää ja kumppanit eivät pelottele.
"Luvut ovat tylyjä. Ei Mäenpään suhdanneluvuissa ja -arvioissa ole mitään propagandaa", vahvistaa Putkonen. Hän oli keskiviikkona läsnä Metalliteollisuuden tiedotustilaisuudessa.
Putkosen mukaan Metallityöväen liiton jäsenistä 14 000 saa päivärahaa. Viimeisen kuukauden aikana Metallin työttömyyskassan piiriin on tullut 1 000 uutta ihmistä. "Tupo olisi nyt oikein hyvä asia."
Venäjä ja Kiina
uusia valopilkkuja
Metalli- ja elektroniikkateollisuuden viennin valopilkkuja ovat tänä vuonna olleet Kiina ja Venäjä. Maat ovat myös kokonaistuotannossaan menossa eteenpäin paremmilla kasvuluvuilla kuin läntinen Eurooppa ja Yhdysvallat.
"Venäjän osuus Suomen metalli- ja elektroniikkateollisuuden viennistä on noin kuusi prosenttia. Se on ollut varsinainen kasvumaa. Kaukoidän osuus viennistä on kymmenisen prosenttia ja siellä vahvin vientimaa on Kiina. Maailmantalouden vetureiksi Venäjästä ja Kiinasta ei kuitenkaan vielä ole", arvioi Mäenpää.
Suomalaisyritykset ovat investoineet jo useita vuosia Kiinaan, joten paikallinen tuotanto ei näy Suomen metalliteollisuuden vientiluvuissa. Mäenpään mukaan maailmassa vallitsee tällä hetkellä investointitaantuma, joka näkyy erityisen hyvin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Saksassa. "Merkkejä investointien virkoamisesta ei ole."