Viime viikonloppuna juhli vajaat 30 000 uutta ylioppilasta. Yhtä aikaa juhli myös toinen, vielä suurempi koulunsa päättäneiden joukko: noin 32 000 ammattiin valmistunutta nuorta. Vanhastaan ammattitutkintoa on pidetty arkisempana kuin valkolakin painamista päähän. Myös julkisuudessa huomio on kiinnittynyt paljon enemmän ylioppilaisiin. Tähän on historialliset syynsä.
Arvostukset ovat kuitenkin alkaneet terveesti muuttua. Ylioppilastutkinnon suorittaminen ansaitsee yhä juhlansa, mutta on oikein, että huomiota on alettu kiinnittää myös ammattiin valmistuviin. Se on tasapuolista ja sen avulla myös osoitetaan, että yhteiskunta arvostaa ammattiosaajia. Tästä syystä Kaleva julkaisi nyt sekä Pohjois-Suomen ylioppilaiden että ammattiin valmistuneiden nimet.
Moni ammattiala on kärsinyt nuorten silmissä vuosia heikosta arvostuksesta. Ammatteja on tarpeetonta asettaa tärkeysjärjestykseen, mutta kannattaa muistaa, että ilman ammattikoulutuksesta valmistuneiden työpanosta yhteiskunnan perustoiminnot lamaantuisivat hetkessä. Elinkeinoelämä on kampanjoinut pitkään sen puolesta, että nuoret saataisiin innostumaan esimerkiksi teollisuuden ja rakentamisen ammateista.
Nuorten mielikuvissa on selvitysten mukaan ollut oiottavaa. Moneen teollisuustyöhön on liittynyt luotaantyöntäviä ennakkoluuloja lähtien alan likaisuudesta päätyen siihen, millaisilla autorähjillä tiettyjen alojen työntekijät muka ajelevat. Näitä käsityksiä on vaikea oikoa, vaikka ne eivät vastaisikaan todellisuutta.
Nyt monen huonossa huudossa olleen ammatin arvostus on selvästi kohentunut. Esimerkiksi joihinkin rakennusalan koulutuksiin on ollut moninkertainen määrä hakijoita verrattuna opiskelupaikkoihin.
Nuoret selvästi punnitsevat tulevaisuuttaan järkiperäisesti. Moni ammattiopintoihin hakeutuva pärjäisi mainiosti lukiossakin, mutta kun lyhyempi koulutus näyttää takaavan lähes varman työpaikan ja vähintäänkin kohtuulliset tulot, valinta kallistuu ammatilliseen koulutukseen.
Suhdanteiden heikentyminen jossain vaiheessa voi heikentää ammattikoulutuksenkin saaneiden työllisyyttä, mutta pitkän päälle työtä ammatti-ihmisille riittää monella alalla. Vuosina 2005-2020 suomalaisesta työelämästä jää joka vuosi pois keskimäärin 57 000 ihmistä. On laskettu, että ammattikoulutuksen aloittavien määrän pitäisi olla vielä nykyistäkin korkeampi. Siksi on hyvä, että nuoret itse näkevät ammattiopinnot entistä vahvempana vaihtoehtona.