Me­tal­li­kai­vos kes­kel­lä kau­pun­kia

OULU Väinö Pahnila heittelee muovipäällysteisiä kuparijohdonpätkiä tuotantolinjalle Eco Electronics Oy:n kier


OULU
Väinö Pahnila heittelee muovipäällysteisiä kuparijohdonpätkiä tuotantolinjalle Eco Electronics Oy:n kierrätyslaitoksella Oulun Limingantullissa. Pahnilan työnä on vain syöttää linjalle johtoa, sillä tuotantolinja jauhaa automaattisesti johdot rakeiseen muotoon, erottaa muovin eri metalleista ja sylkee linjan päätteeksi kantolaatikoihin lähes puhdasta kuparia.

”Meiltä Saksaan kuparisulatolle lähtenyt erä analysoitiin siellä ja kuparipitoisuus todettiin 98-prosenttiseksi. Meillä on täällä kuparikaivos keskellä kaupunkia”, nauraa Eco Electronicsin toimitusjohtaja Rauno Holappa.
Eikä pelkästään kuparikaivos, sillä laitoksessa erotellaan raaka-aineiksi kuivia mekaanisia erotusprosesseja käyttäen muutakin sähkö- ja elektroniikkaromua. Romusta kasautuu käyttökelpoisia pinoja muovia, lasia, keramiikkaa ja värimetalleja alumiinista kultaan ja hopeaan.

”Nyt linjalla olevista johdoistakin kaikki muu menee uusiokäyttöön paitsi PVC-muovi, jolle ei ole vielä löytynyt kysyntää”, sanoo Holappa.

Laitoksen prosessi mukailee kaivoksen rikastusprosessia. Esikäsittelyn, murskauksen ja erotusprosessien avulla esimerkiksi kännyköistä erotellaan materiaalit omiksi tuotteiksi.



Koekäytöstä
tuotantoon


Vaikka linja pyörii ja toimii jo moitteetta ja kuparierät käyvät hyvin kaupaksi, puhuvat sekä Holappa että yrityksen kehittämispäällikkö Kalevi Leskinen mielellään tulevaisuuden mahdollisuuksista. Yritys ja tuotantoprosessit ovat vasta alkutekijöissään ja katseet tiukasti huomisessa.

Eco Electronics perustettiin lokakuussa 1999 ja yhtiö ehti rakentaa pilottitehtaan Välivainiolle. Litium-nappiparistojen räjähdyksestä alkanut tulipalo tuhosi tehtaan vain kuukauden toiminnan jälkeen ja laitos rakennettiin uudelleen Limingantulliin.

”Saimme asennukset valmiiksi viime vuoden lopussa ja sen jälkeen laitos on ollut koekäytössä ja tuotannossakin. Tavoitteenamme on käsitellä Oulussa vuosittain noin 1 500-2 000 tonnia sähkö- ja elektroniikkaromua vuodessa”, Holappa kertoo.

Nykyiset romuvirrat eivät vielä Suomessa tähän tavoitteeseen riitä, mutta miehet uskovat, että viimeistelyä vaille oleva sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä koskeva EU-direktiivi ja sen myötä tuleva kansallinen lainsäädäntö muuttavat tilanteen kierrätykselle suosiollisemmaksi.

”Belgiassa, Hollannissa, Itävallassa ja muissa Pohjoismaissa kansallinen lainsäädäntö on jo voimassa. Esimerkiksi Ruotsissa kierrätyslaki tuli voimaan viime heinäkuussa ja se lisäsi huomattavasti kierrätykseen tulevaa sähkö- ja elektroniikkaromua”, Leskinen kertoo.

Niin sanottuun tuottajavastuuseen perustuva direktiivi on valmistumassa vielä tämän vuoden puolella, ellei Eurooppa neuvosto päätä asettaa mutkia parlamenttikäsittelyssä loppusuoralle edenneeseen direktiiviin.

”Keskeinen elementti on tuottajavastuu eli jokainen tuottaja ja maahantuoja vastaa taloudellisesti oman tuotantonsa aiheuttamista kuluista eli saastuttaja maksaa”, kertoo parlamentissa asiaa ajaneen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan erityisavustaja Jori Ringman.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuluttaja voi palauttaa ilmaiseksi käytöstä poistettavan laitteen joko kauppaan tai esimerkiksi keräyspisteeseen, mistä romu menee esikäsittelyn jälkeen juuri Eco Electronicsin kaltaisiin kierrätyslaitoksiin.



Tietoa ja tuotantolinjoja
myydään tarvitseville


Niin sanotun ruskean linjan tuotteiden eli televisioiden, tietokoneiden, puhelinten ja pienkodinkoneiden kierrätykseen erikoistuneessa Eco Electronicsissa ollaan erityisen innostuneita yhtiössä kehitetystä suljettuun kiertoon ja korkeaan teknologiaan perustuvasta kuvaputkien käsittelylaitteistosta.

”Maailman edistyksellisimmäksi tekniikaksi” mainostettua kuvaputkenkäsittelyä Eco Electronics on rakentanut yhdessä Oulun yliopiston, Oulun Ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan ja Helsingin teknillisen korkeakoulun kanssa.

”Toistaiseksi käsittely on ollut hidasta käsityötä. Me olemme yhteistyökumppaneiden avulla kehittäneet lasertekniikkaan perustuvan teollisen järjestelmän, joka pystyy läpikäymään 100 000 kuvaputkea vuodessa niin, että kuvaputken erilaiset lasit ja muut materiaalit voidaan erottaa toisistaan. Erottelun jälkeen romutettavien kuvaputkien lasi voidaan käyttää muun muassa uusien kuvaputkien tuotantoon”, Holappa kertoo.

”Esimerkiksi Yhdysvalloissa on laskettu olevan noin 150 miljoonaa käytöstä poistettua tietokoneen monitoria, jotka odottavat vain järkevää uusiokäyttöä”, Leskinen kuvaa kuvaputkien käsittelytekniikan mahdollisuuksia.

Merten taa Suomeen näitä romutettavia monitoreita ei suinkaan rahdata, mutta Eco Electronics Oy:n ideana on myydä kehittämäänsä kierrätystekniikkaa valmiina laitoksina, avaimet käteen -periaatteella ympäri maailmaa.

”Meillä on sellainen tulevaisuuden visio, että pitkälle automatisoidussa elektroniikkateollisuudessa on jatkossakin nykymallin mukaan yksi linja tuotantoa varten. Meidän ajatuksena on, että tehtaalla olisi myös toinen päinvastainen linja, jota pitkin kuluttajalla hetken käytössä ollut laite palautuisi romutuksen ja erottelun kautta takaisin tuotannon raaka-aineeksi”, toimitusjohtaja Holappa maalailee.

Ilmoita asiavirheestä