Hyvää vappua, Suomi! Antakaa ilmapallojen heilahdella suvisessa säässä, kävelkää kaupungilla, nauttikaa vappusimanne sivistyneesti ja pureksikaa tippaleipänne hyvin.
Täältä Sveitsin näkökulmasta vappuhumu on kaukana. Ei ilmapalloja, ei äidin tekemää simaa, eikä tippaleipiä. Vappu on täälläkin läsnä - tosin vain nimellisesti - mutta muuten arki mukailee tuttua kaavaa; MM-kiekkoa, MM-kiekkoa ja MM-kiekkoa. Ja örveltävien kisafanien varsin värikkään tallaamisen ihmettelyä.
Ilman vappua toukokuun ottavat vastaan myös ne muutamat leijonapelaajien rouvat, jotka ovat saapuneet Kloteniin antamaan urhoilleen taustatukea. Leijonien MM-kisaurakka jatkuu vappupäivän iltana Slovakiaa vastaan ottelussa, joka Suomessakin voi herättää sopivaa mielenkiintoa - vaikka tietty väsymys voi painaa päälle...
Jos nyt elettäisiin vuotta 2002 ja MM-kisojen asemapaikkana olisi Göteborg, Suomi ei välttämättä voittaisi Slovakiaa, joka otti silloin historiansa ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan maailmamestaruutensa. Peter Bondra, Josef Stümpel, Zigmund Palffy, Marian Gaborik, Marian Hossa, Lubomir Visnovsky...
Entisiä ja nykyisiä NHL-tähtiä, jotka kuuluivat vuosituhannen alussa maailman kiekkoperheen terävimpään kärkeen. Nykyisen joukkueen ykköstähti on lottokonetta käyttäen Los Angeles Kingsin 681 NHL-ottelua pelannut 196-senttinen Michal Handzus, joka teki päättyneellä kaudella joukkueelleen 18+24=42 pistettä.
Tähti vai ei, päätelkää itse. Handzus on NHL:n tehopisteiden valossa Suomen Niklas Hagmanin tasoa.
Siis Suomenkaan joukkue ei vilise tähtiä, eikä sen iskukyky koskettele taivaita, mutta leijonat ovat illan kamppailun ennakkosuosikkeja. MM-kisojen tässä vaiheessa tärkeintä on se, että Suomi ei jää jatkolohkossaan neljänneksi. Tämä asetelma takaisi Venäjän välttämisen kuoleman ottelussa ensi keskiviikkona tai torstaina.
Jossittelu on urheilujournalismin perusmauste. Jos Olli Jokinen, Saku Koivu ja Mikko Koivu olisivat MM-kisojen ytimessä Klotenissa, tämän hetkinen ykkössentteri Niko Kapanen pelaisi pienen pientä roolia nelosessa - vai olisiko kokoonpanossa ollenkaan. Näin ollen sopivat yhteensattumat ovat silotelleet Niko Kapasen tien leijonien yhdeksi johtohahmoksi.
Koska urheilutoimittaja ei kuitenkaan osaa ennustamisen kaikkia hienouksia, nyt täytyykin ottaa hiukan takaisin eilistä väittämää, että Venäjä ja Kanada olisivat näissä MM-kisoissa omassa kategoriassaan.
Kanada kyllä on, mutta Venäjä onkin haavoittuvainen. Sen kuriton ja individualistinen pelitapa on heikkous, johon Ruotsi tarttui torstaina. Itänaapuri voitti jatkoajalla, mutta se oli paljon vähemmän kuin mihin se ennakkoon budjetoi.
Samalla varsin nimetön ja Herra Ingentingejä Kristian Huseliusta lukuunottamatta vilisevä Tre Kronor nosti kurssiaan korkealle.
Ei kai taas. Ei kai taas Ruotsi tulee takaa rinnalle - ja lopulta ohi. Kohti kirkkaimpia mitaleita.
Jouko Vuorjoki
jouko.vuorjoki@kaleva.fi